Viikonloppuna nollailtiin siis vähän lajissa kuin lajissa. Toisessa lajissa ne tietty on hyvästä, mutta toisessa ei niinkään.
Lauantaina suunnattiin Minnin kanssa Lietoon ATT:n kisoihin. Mentiin taaskin vaan agiradat, koska hyppärinollia on jo riittävästi. Tuomarina Allan Mattson, jolla oli kyllä hieman keskenään eritasoiset radat. Ensimmäinen oli ärsyttävää kiemurointia ja toinen sitten melkein pelkkää suoraan juoksua. Rimat oli tapissa.
Ekalla radalla oli tosi hankala hyppykuvio A:n ja keppien välissä. Vielä radalle mennessä en yhtään tiennyt mitä siellä aion tehdä. Onneksi olin radalla Minnin kanssa, niin ei juuri haitannut vaikka heiluin koiran edessä ja lähettelin hypyille ihan outoja reittejä. A:n jälkeen olin suunnitellut pakkovalssin, mikä osoittautui ihan vikatikiksi, sillä Minni kimposi maata kiertävälle radalle ja tuli ehkä sellainen 10m ylimääräinen lenkura. Olis vaan pitänyt tehdä saksalaisella, mutta pelkäsin rimoja jos jään vahingossa koiran eteen. Kepeille kuitenkin selvittiin, tosin tosi paskalla ja myöhästyneellä ohjauksella. Lopussa puomin kontakti oli vähintääkin epämääräinen, mutta ei virhettä, joten nollalla maaliin. Harmittavasti tuosta ylimääräisestä lenkistä johtuen 0,28s yliaikaa. :( Voi voi.
Toinen rata siis melkein pelkkää suoraan juoksua, joten päätin että nyt se viimeinen aginolla sit tehdään SM-nollia varten. Ja tehtiinhän me se. Oikeastaan missään kohdassa ei tullut mitään vaikeuksia, vaan Minni meni just niin kuin ohjasin ja olin suunnitellut. Sertistä jäätiin alle sekunti, mutta en olisi kyllä sitä saanut puristettua mistään kohdasta, joten tosi hyvä rata Minniltä. :) Melkein siis tuplanolla jälleen kerran ja SM-nollat kasassa!
Vielä vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan, että Minni vielä tekee näin hienon comebackin agikentille, mutta niin vain saatiin se vielä kisakuntoon. Tosi huippua, mutta vieläkin tulee mietittyä paljon sitä, kuinka kipee se on todellisuudessa viime talvenakin ollut ja miksi en sitä steriloinut jo paljon aikaisemmin. :( Toivottavasti se nyt vaan pysyy kesään asti kunnossa, niin päästään vielä nauttimaan yhdet SM-kisat sen kanssa.
Sunnuntaina oli sitten Pimun vuoro kisailla. Meidän viides VOIVOI-luokan koe pidettiin Hyvinkään agilityhallilla. Siellä pyöri kaksi kehää yhtä aikaa, joten ylimääräistä tilaa ei hallissa juurikaan ollut. EVL-kehä oli perällä ja meidän kehä hallin alkupäässä. Kehä oli rajattu naruilla ja ihan siinä kehän vieressä kulki koko ajan porukkaa ja koiria EVL-kehään ja takaisin, joten tosi rauhatonta oli. Paikallamakuulla alkoi ja muutenkin mentiin normijärjestyksessä. Tuomarina Pernilla Tallberg. Tässä pisteet:
Paikkamakuu 10
Pimu oli ekassa paikkamakuuryhmässä ja ilmeisesti oli varsin nätisti ollut, kun sai ainoana kympin! Muilta vähennettiin haistelusta, tassujen siirtelystä ja lonkan veivaamisesta. Näköjään ei siis ollut edes kääntänyt sitä etujalkaansakaan, mitä yleensä tekee.
Seuraaminen 7
En pystynyt virittelemään Pimua kunnolla ennen kehää, kun sisällä oli niin vähän tilaa ja kehä oli ihan vieressä. Lahnahan se siis oli ja jätätti melkein koko ajan.
Liikkeestä istuminen 0
Seisoi. Oli kuulemma taas niiannut, mutta ei sitten kuitenkaan pystynyt istumaan. En tiedä missä vika.
Luoksetulo 5
Saatiin säälipisteet kun häiriötä oli niin paljon, nollille olis pitänyt mennä. Tämä tehtiin ihan kehänauhan vieressä ja toisella puolella siis ihmiset/koirat kulki koko ajan. Jäi hyvin maahan, mutta ei vissiin hälinän takia kuullut mun käskyä ja lähti vasta toisella tulemaan. Vauhti oli hieno, eli hidas laukka. Eka stoppi kerrassaan upea, mutta toiseen vaati kaksi käskyä kun jäi ensin seisomaan siinäkin. Sivulle tuli myös laukkaa.
Ruutu 8
Superhieno!!! Pisteet lähti ennakoinnista, eli meni käytännössä mun seis-käskyllä maahan. Olisi siis pitänyt jättää se maahan-käsky sanomatta. Sanoin kyllä taas seismaahan melkein yhteen, mutta tuomari olisi halunnut, että koira pysähtyy ihan selkeästi ja kunnolla jos sille sanoo seis. Ihan sama, tää oli silti upea!
Hyppynouto 9
Perussettiä, piste lähti kapulan mälväämisestä.
Metalli 10
Mun mielestä tää ei ollut yhtä hyvä kuin hyppynouto ja mun korvaan kuului kyllä kilikali-ääntä palautuksessa. Pimu lähti ensin maassa olleelle teipinpalalle ja olin ihan varma, ettei se tuo kapulaa ollenkaan, mutta onneksi bongasi siitä kapulan ja toi mulle.
Tunnari 0
Voi plääh. Oma oli toinen oikealta, ja Pimu lähti sieltä päästä tarkistamaan riviä. Merkkasi selvästi oman, mutta kävi silti vielä rivin loppuun asti. Takaisin palatessa otti jostain kumman syystä keskeltä kapulan suuhun, pudotti sen ja toi oman mulle. Olis nyt vaan heti tuonut sen oman, kun selvästi sen löysi heti.
Kaukot 8
Ihmeen hyvät pisteet. Maasta seisomaan nousussa meni ensin istumaan, joten siihen kaksi käskyä. Muut vaihdot teki kerrasta, mutta seiso-istu taas eteni ja lopun perusasento oli tooosi vajaa. Jäi sellaiseen puoli-istuvaan asentoon.
Kokonaisvaikutus 9
Ihan jees siis. :)
Pisteitä yhteensä kämäset 199 eli VOI3-tulos. Selkeästi olis tullut ykkönen, jos olis kyetty tekemään noi pari liikettä kunnolla. Mutta kun ei niin ei, ja harjoitukset jatkukoon. Ens sunnuntaina päästään Kurtille Tamskin kisoissa. Melkein voisin jo uhkailla lopettavani koko lajin jos ei sieltä tule ykköstä, mutta en nyt kuitenkaan.
Tokokisoista suunnattiin suoraan Miikulle treenaamaan viestiä. Jussi oli myös saanut raahattua itsensä ja Urhon sinne, joten molemmat bc:t sai treenata. Pimulla meni eka treeni vähän mönkään, kun tehtiin liian vaikeasti ja ressukka eksyi, eikä sitten enää oikein lähtenyt ilman apuja juoksemaan. Toinen treeni sitten vähän helpotetusti, ja teki ihan superpätevästi. Urho oli myös pätevänä. Ekan treenin se oli tehnyt Miikun ja Jussin kanssa ja mä olin sit toisessa treenissä Jussin parina. Jussin luo metsään se juoksi upeasti, mutta mun luo se ei oikein meinannut lähteä. Johtui osaksi siitäkin, että Miikku oli Jussin kanssa siellä metsässä ja ne nyt on varmaan Urhon elämän kivoimmat ihmiset. Mä oon vaan kiukkuinen komentaja. ;)
Urho+sisarukset täytti jo puoli vuotta! Sen kunniaksi mittailin Urhon eilen todella epävirallisesti ja sain tulokseksi 51cm. Lieska-veli on kuulemma samoissa mitoissa. Muutenkin veljeksillä tuntuu olevan samoja ärsyttäviä piirteitä, kuten tuo jätösten syöminen, hihnassa sinkoilu ja vahtihaukkuminen. Aivojen jälkitoimitusta edelleen odotellaan.
1 kommentti:
Hehhehh! Joo tutulta kuulostaa, aivoja odotellaan tännekin...
Lähetä kommentti