Eilen tokoiltiin taas melkein yövuorolla kouluttamani agiryhmän jälkeen. Pimu pääsi ensin kehään ja aloiteltiin seuraamisella. Riehutin aluksi lelulla ja sitten otettiin max 10 askeleen pätkiä, joista palkka. Ihan kivasti pysyi kontakti, joten ehdottomasti sunnuntain kokeessa täytyy päästä virittelemään se kunnolla. Sitten liikkeestä istuminen, joka onnasi tietty. Ruudussa koettiin ihme, eli se jäi seisomaan kun huusin seis. PÖH! Nimenomaan halusin nyt treenata sitä, että sanon vaan yhden käskyn ruudussa, kun se kuitenkin painuu suorilta maahan, mutta tietty se nyt sit toimi ihan epäloogisesti. :D Luoksetulon ekalla yrityksellä tuli maahanmenon läpi, mutta muistuteltiin sitä muutamaan kertaan ja toinen yritys olikin jo ihan superi. Tehtiin vielä metallinouto ja hinkkailtiin kaukoja läheltä.
Sitten Urpo kehiin. Odotukset sen suhteen ei olleet kovin korkealla, mutta pikkuinen osoittikin omaavansa jo jonkin verran aivoja ja oli oikein pätevänä. Melkein jo nousin tokomotivaatiokuopasta sen johdosta. Aloiteltiin nopeilla maahanmenoilla, joista heitin namia palkaksi. Sitten kosketusalustaa, joka muistui ihan kivasti mieleen. Ruutu oli vielä Pimun jäljiltä kentällä, joten pakkohan sitäkin oli sit koittaa. Vietiin yhdessä lelua ruutuun ja sinnehän se juoksi jo melkein täydeltä matkalta. Ihan huippua! Tästä rohkaistuneena päätin koittaa mitä Urho tykkää noutokapulasta. Pientä hetsausta, kapulan heitto, Urho perään ja sehän nouti tosi pätevänä. Hieman huippua, ettei tarvitse sen kanssa käydä samaa vääntöä noutojen suhteen kuin Pimun kanssa. Loppuun vielä vähän perusasentopönötystä, kaukojumppaa ja paikallamakuuta.
Tällä hetkellä koiraharrastukset (agi+toko) tuntuu taas ihan kivoilta, mutta katsotaan kuinka alas tiputaan illan valkkutreeneissä Pimun kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti