tiistai 31. heinäkuuta 2012

Rokotuksilla

Eilen käytiin Urho-pojan kanssa ekoilla rokotuksilla. Pikkuinen oli tyypilliseen tapaansa hyvin reipas ja jakeli pusuja henkilökunnalle ahkerasti. Pöydällä vähän jänskätti, mutta piikkiä ei edes huomannut kun tungin nameja naamariin. Puntari näytti 7,8kg ja kotona mitattiin vielä epävirallisesti korkeudeksi 38cm.

Pimun kanssa treenailtiin eilen Koirakoutsilla. Tehtiin hyppynouto ja luoksetulo kisatyyliin ja häiriötreeniä seuraamiseen. Itsekseni hinkkailin kaukoja ja kapulan tuomista perusasentoon. Ihan ok meni kaikki.

Nellin viimeisimmät sairauskertomukset on vielä päivittämättä tänne, joten tässä tulee. Siltä otettiin viime viikon maanantaina koepala nielusta ja tuloskin tuli jo viime pe. Cavaliereille yleisestä granuloomasta on kyse, joten kortisonikuuri aloitettiin lauantaina ja se kestää kuukauden. Nelli syö nyt Prednisolon-kortisonia, joka on ainakin Casper-cavalle sopinut hyvin, eikä aiheuttanut pahoja sivuvaikutuksia. Hieman normaalia vaisumpi ja syrjäänvetäytyvä se on ollut, joten oon varmuudeksi antanut kipulääkettä. En sitten tiedä paljonko sen lonkat sitä vaivaa tällä hetkellä, sillä en ole antanut sille nivelvalmisteita+öljyjä sen jälkeen kun sillä todettiin keväällä haimatulehdus ja jouduttiin siirtymään erikoisruokaan. Sen jälkeenhän sillä epäiltiin vielä IBD-suolistosairautta ja siirryttiin entistä tiukempaan erikoisruokaan, eikä sille periaatteessa saisi antaa mitään ylimääräistä. Välillä se on edelleen oksennellut, mutta se voi johtua granuloomastakin. Täytyy kysellä tästä ruokahommastakin kun seuraavan kerran mennään lekuriin kuukauden päästä. Olisi kyllä hienoa vaihtaa se takaisin barffille ja heivata nappulat mäkeen.

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Helleagia

Olipahan kuuma viikonloppu ja missäs muualla se tuli vietettyä kuin agikisoissa. Lauantaina kisailtiin koko päivä Orivedellä piirinmestaruuksista ja sunnuntaina hikoiltiin Janakkalan hiekkakuopassa.

Minni kisasi piirinmestaruusyksilökisoissa lauantaina, tuomarina Ritva Herrala. Radat oli niin helpot ja ihanneajat löystä, että nollat oli ihan tarjottimella, mutta ei ihan kyetty ottamaan kaikkea mitä tarjolla oli.

Agiradalla alkoi ja kosautettiin heti nelosesteelle (kepit). Jostain syystä lähetin Minnin kepeille seisomalla paikallaan niinkuin tekisin Pimun kanssa, joten eihän se sinne tajunnut mennä. Pöh ja pöh. Siitä vitonen, joten jatkettiin rennosti ja hyllytettiin vielä myöhemmin. Päätin vähän testailla loppuradalla erinäisiä juttuja, joten sain sen mm. A:sta ohi ja keinuakaan ei ihan osannut mennä loppuun asti kun itse olin liian kaukana, joten otettiin se uudestaan. Muuten ihan jees menoa Minniltä.

Hyppäri oli melkeinpä ykkösten tasoa, joten päätin, että nyt väännetään vaikka väkisin se nolla, varsinkin kun olin jo yhtä ryhmäläistäni ehtinyt uhkailla, että jos ei tällä radalla tee nollaa, niin tippuu treeniryhmästä. :D Eli tehtiin nolla, tosin hidas, mutta nolla kuitenkin. Etenemä oli jotain melkein nelosta, joten ei me ihan kävelty siellä, mutta rata oli niin suoraviivainen, että lujempaa olisi pitänyt päästä.

Sitten joukkuekisa, jossa Minni oli ankkurina. Kaikki meidän joukkueen koirakot oli jo hyllyttänyt, joten mentiin ihan ilman paineita radalle. Kosautettiin taas kepit, kun jäi viimeinen väli menemättä ja korjaamisen jälkeen sitten vedin Minnin puomista ohi ja sen alle putkeen, joten hylly meillekin. Ei oikein enää jaksanut siinä vaiheessa pitkää päivää vääntää tosissaan, olin vaan niin puhki.

Maxien joukkuekisa alkoi myöhään, sillä aikataulut oli koko päivän tunnin jäljessä. Pimu oli ollut koko päivän mukana ja viettänyt suurimman osan ajasta häkissä aina välillä jaloitellen. Ei siis mitään havaintoa, että vetäiskö se kierrokset ihan tappiin kun vihdoin pääsee radalle, vai olisko sekin jo nuutunut pitkästä päivästä. Kentällä ei ollut lämppäesteitä, joten hieman hirvitti lähteä "kylmiltään" radalle. Rimat pysyi kuitenkin hyvin alussa ja mielentila oli ihan ok. Muuri tuli alas, mutta johtui mun hätäisestä A:lta vapauttamisesta. Kepeille ampui täysiä ja aloitti oikein, mutta sitten meni seuraavasta välistä ohi. Päästiin kuitenkin puomia seuraavalle hypylle asti oikein, mutta sitten luki seuraavankin hypyn takaakiertona, joten hylly siihen. Pimu pääsi kuitenkin pidemmälle kuin Minni ennen hyllyttämistä! :D

Sunnuntaina sitten oli tarkoitus aamupäivällä tokoilla, mutta olin niin väsynyt vielä edellisen päivän 13 tunnin kisarupeamasta, että en vaan jaksanut. Kahden aikaan lähdin Pimun kanssa ajelemaan Janakkalaan mukana kumisaappaat, sateenvarjo ym. hyödyllisiä sadekamppeita. No, ei siellä sitten satanut pisaraakaan koko aikana, joten todella hikiset olosuhteet 30 asteen helteessä, kun ei juuri tuullutkaan. Pimua pakkojuotin joka välissä ja onneksi se löysi metsästä sopivan kuraojan, jossa kävi välillä vilvoittelemassa.

Tuomarina oli Anne Viitanen ja radat oli oikein mukavat. Hyppärillä alkoi. Kolmosrima tuli alas ja sitten takakaarteessa olin vaan liian edellä, joten vedin Pimun yhdestä hypystä ohi, enkä jaksanut korjata, joten hyl. Muuten oikein kivasti meni ja kepitkin oikein.

Sitten agirata, jossa oli keinu kohti ei mitään puomin vieressä ja tosi moni mini/medikoira teki lentokeinun, kun luuli sitä puomiksi. Kakkoshypylle sai koittaa ihmisnuolta ja mä uskalsin tehdä sen ja se jopa toimikin ainakin vähäsen. Päästiin 12 ekaa estettä nollalla, sitten tuli rima alas, kun siinä piti kääntää tosi voimakkaasti koiraa. Keinulla karjuin sitten tosi lujasti, ettei menisi yli ja Pimu vähän säikähti ja jäi makaamaan siihen keskelle keinua. Hups. :D Ei se tosiaan mitään lentokeinua edes ollut tekemässä, mutta pakko oli varmistaa kun niin moni muu teki. Sitten vielä renkaan jälkeinen rima alas, joten kympillä maaliin ja tästä hyvästä ostin Pimulle jäätelön.

Toinen agirata  tarjosi huippumahdollisuuksia rohkeisiin hyppyjen layerointiin, mutta en nähnyt, että moniko niitä uskalsi koittaa (paitsi mä lopussa, kun oli jo hylly alla). Alkuun taas ihmisnuoli kakkoselle ja toimi taas! Renkaan jälkeisillä hypyillä käänsin vartaloa liikaa ja sain Pimun menemään suoraan edessä ammottavasta putken suusta ohi ja toiseen päähän. Siis vain mä pystyn tähän. Loppurata sitten tietysti nollalla, joten taas kerran meille kävi niin, että vain yksi putki väärin päin, muuten virheittä. Mutta olipahan hieno rata muuten ja kepit taas kerrasta oikein eikä yhtään rimaa.

Meni kyllä niin hyvin, että joudun väkisinkin katselemaan Pimulle kisoja elokuulle, ettei vallan tokoiluksi mene. Minnikin kesti lauantain kolme starttia vallan mainiosti, joten nyt vaan sillekin lisää treeniä ja kisoja.

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Ravistettava ennen käyttöä

Eilen valkkutreeneissä oli teemana rata, ja mentiinkin sitten SM-kisojen maxien hyppäriä pienellä muuntelulla, että saatiin A:kin mukaan. Ekan yrityksen tein kisanomaisesti ja päästiinkin ehkä 15 virheellä maaliin. En ole ihan varma montako söhläystä tehtiin kepeillä, mutta ainakin kaksi ja yksi rima alas. Sitten hinkattiin. Alkua koitettiin parilla eri tavalla ja pääasiassa hinkattiin kepeille menoa. Oli taas niiiiin vaikeeta saada Pimua kääntymään kepeille, että vaihteeksi meni taas hermot. Sitten kun se vielä puri mua peukaloon (käteen, jossa ei ollut lelua), niin sitten karjaisin sille oikein kunnolla ja ajoin tiehensä ja sehän pakeni pusikkoon asti lymyilemään vähäksi aikaa. Tehtiin vielä pikkupätkä ja sitten huilimaan ja keräämään hermoja.

Toisella kierroksella se oli ihan unelma! <3 Rimat oli 60-65cm ja ne pysyi KAIKKI, vaikka ehdittiin tehdä monta pätkää. Muutenkin pysyttiin jopa samalla radalla yllättävän hyvin. Kepeille laitoin verkkoavun kakkosväliin, joten ei tarvinnut sitä stressata. Toinen oli niin kuuliainen ja tarkka hypyissä, ettei ikinä! Eikä kuitenkaan yhtään paineessa tms. vaan meni lujaa ja innolla. Tällaisen mielentilan kun saisi sille toistekin, mieluiten ilman ravistelua.

Pimun tulevien tokoskabojen johdosta oon taas laatinut treenisuunnitelman ihan paperille! Sitä on noudatettu tällä viikolla ja tehty joka päivä jotakin. Eilen taas treenien jälkeen meni ruutu ihan superisti Niihamassa ja myöskin nouto, kaukoja ja liikkeestä istuminen. Toivottavasti eräs ei nyt vaan ala juoksuja pykäämään ihan vielä. Merkkailu ja muille ärhentely on taas sillä mallilla, että kohta varmaan tulee.

Urposen oikea korva ei sitten halunnutkaan jäädä pystyyn vaan nyt se lurpattaa puolipystynä kuten vasenkin. Viikon verran se oli pystykorva, mutta sitten lurpahti. Harmillista. Siitä olis tullut tosi veikeän näköinen. :) Huomenna söpistellään kisaturistina Orivedellä koko päivä ja maanantaina mennään ekoille rokotuksille ja saadaan samalla virallinen puntarilukema.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Pientä kisatreeniä

Käytiin eilen Jussin kanssa katsastamassa piirinmestaruustokojen kisapaikka ja sehän vaikuttikin ihan kivalta kentältä vain reilun viiden minuutin ajomatkan päässä meiltä. Iso kenttä eikä siellä ollut ketään arki-iltana, joten siellä voisi tokoilla useamminkin. Pimulle tehtiin eka ruutu. Virittelyissä katsoi ihan vikasuuntiin, joten olin ihan varma, että ei löydä, mutta löytyi hienosti!! Tosin taas nousi ylös kun lähdin kävelemään, joten kävelin sitten ihan kunnon matkat ennen kuin kävin palkkaamassa ruudussa. Toisella yrityksellä jäi paremmin maahan ja kesti siellä koko ajan. Siitä hyvästä sai sitten ruutuun kissanruokapurkin. Sitten tehtiin vähän stoppeja ja ihan pikkuisia parin asekeleen seuraamisia. Loppuun vielä metallinouto, josta myös sai kissanruokapalkan. Kissanruoalla pystyy kyllä korjaamaan asian kuin asian. :)

Urho oli mukana, joten sekin sai tehdä. Ensin ihan vaan leikittiin ja sitten Jussi teki sen kanssa istumista ja maahanmenoa. Loppuun vielä luoksetuloja. Hyvin pystyi pikkuinen keskittymään alkuihmetyksen jälkeen.

Eilen Urho vihdoin ja viimein pääsi pari kertaa kinkeämään itsensä sohvalle. Hypätä se ei osaa, joten homma hoituu kiipeämällä. :D Illalla se ei tosin enää osannut sitäkään, vaikka yritys oli kova, joten yön sai pikkukoirat nukkua rauhassa sohvalla. Ensimmäiset vesikuppipelleilyt koettiin myös eilen illalla ja Urho sai siitä sellaisen läksytyksen, että toivottavasti ei kokeile uudelleen. Otti siis vesikupin ihan hampaisiinsa ja lähti roudailemaan. Tätä on vähän odoteltukin, sillä Pimu harrasti ihan samaa pienenä. Ellei Urho nyt uskonut kerrasta, täytyy taas vaihtaa kuppi sen verran järeään, ettei ihan heti liiku. Pikkukoirat saa vaan paremmin juotua tuosta kevyemmästä, joten siksi se on ollut käytössä.

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Eka päivä "yksin" kotona

Eilen sitten koitti se päivä, kun Urho joutui olemaan ekaa kertaa ikinä työpäivän mittaisen ajan "yksin" kotona. Hieman jännitti tulla töistä kotiin. :D Olin ihan varma, että siellä on tehty kunnon remontti. Tuhot osoittautui kuitenkin tosi pieniksi, yksi tulostettu valokuva, jossa Nelli, Minni & Pimu, oli revitty pieniksi palasiksi, samoin Jussin veljenpojan kuvaa oli vähän nakerrettu. Oma vika, kun ne unohtui kirjahyllyyn vähän turhan alas. Keittiön lokerikoista oli myös levitelty astiapyyhkeet pitkin kämppää, mutta siinä ne "tuhot" oikeastaan olikin. Ilmeisesti Pimu oli viihdyttänyt pienokaista sen verran hyvin, ettei tarvinnut muuta puuhastella. Päätettiin pitää nyt toistaiseksi kaikki koirat samassa tilassa myös poissaollessa, sillä Urho ei pääse sohvalle, joten aikuiset koirat saa sieltä halutessaan turvapaikan.

Pimun kanssa treenattiin eilen tokoa Koirakoutsilla. Menipähän tosi hienosti! Näköjään kannattaa olla viikko treenaamatta ja sitten vielä dumpata koirat viikonlopuksi Miikulle hoitoon. Pimu oli niin hyvällä asenteella, kun pitkästä aikaa pääsi mun kanssa kaksin treeneihin. Se on taas ollut kotona vähän kärttyisä pikkukoirille, kuten se on aina kun tulee hoidosta kotiin. Pääsi vissiin taas tottumaan hyvään bortsuseuraan, niin ei enää pienet kiinnosta. :D

Tehtiin eka ruutu. Meni ihan superisti ruutuun ja käskystä maahan. Sitten kun lähdin kävelemään, nousi ylös, joten käskin taas maahan ja kävelin sitten melkein loppuun ja menin palkkaamaan. Toisella yrityksellä nousi taas ylös kun olin kävellyt vähän matkaa, joten tätä pitää nyt treenata. Ruutu löytyi molemmilla kerroilla tosi hienosti! Sitten tunnari. Tehtiin yksi kisamainen toisto siten, että kuvio ja oman paikka oli sama kuin kokeessa. Onnasi tosi hyvin!! Sitten vielä kaukot kisamaisesti. Kaikki vaihdot oikein, mutta ihan pikkuisen tuli eteen S-I-vaihdossa. Todella hyvän mielen treenit, ja hyvä niin, sillä pitkän pohdiskelun jälkeen laitoin sittenkin eilen viimeisenä ilmoittautumispäivänä ilmon piirinmestaruustokoihin 5.8. Samalla vauhdilla meni sitten ilmo myös Pälkäneelle 19.8.

Vielä hieman pikkukoirista. Nelliltä otettiin eilen vihdoin koepala nielusta, ja oli kuulemma sen verran pahan näköinen, että kyllä se granuloomalta vaikutti. Odotetaan kuitenkin vielä koepalan tulos ennen kuin aloitetaan kortisonikuuri. Lisäksi siltä poistettiin hammaskiveä + yksi etuhammas. Muitakin hampaita siellä jo heiluu, joten isompi suuremontti täytynee tehdä vielä loppuvuodesta. Muuten se on voinut nyt ihan hyvin kuten myös Minni, joka on melkeinpä elämänsä kunnossa. Minnin varalle tehdäänkin nyt kisasuunnitelmia loppuvuodelle, ja viimeisen sertin metsästys alkaa toden teolla. Ensin kisataan kuitenkin piirinmestaruudet tänä lauantaina, sekä yksilöissä että joukkueesssa. Saapa nähdä vieläkö mun taika pitää... Oon kaksi kertaa ollut piirinmestaruusjoukkueessa mukana ja molemmilla kerroilla voittanut. :D

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Säätöä Ylöjärvellä

On vähän jäänyt päivittämättä tänne viime viikon asioita, kun viikonloppukin oltiin (koirattomassa) reissussa. Onneksi nyt alkoi taas työt ja kun joutuu väkisinkin istumaan 8 tuntia päivässä koneen ääressä, niin ehtii kirjoitellakin paremmin. :)

Viime torstaina kisattiin siis Pimun kanssa YLÖKKin kisoissa Mutalassa. Tuomarina Johanna Wütrich ja tarjolla kaksi agirataa. Ennen kisoja käytiin Lean+Aman kanssa lenkillä ja melkein onnistuttiin kastumaan totaalisesti, kun sadekuuro yllätti. Kummallakaan ei ollut mitään sadekamoja päällä, joten odoteltiin sitten puiden alla sateen loppumista ja panikoitiin, että ehditäänkö ajoissa takaisin. Ehdittiin, mutta sateen takia kenttä oli melkein yhtä vesilammikkoa, joten kylläpä kiinnosti lähteä radalle tutustumaan. Lämppäesteet oli nurtsilla, jossa en viitsinyt hyppyyttää Pimua, ettei liukastu.

Ekalla radalla heti alussa joutui kääntämään koiran tiukasti takaisin tulosuuntaan ja pakko oli vaan vääntää valssilla. Toka rima alas ja sen jälkeinen muuri alas ja vissiin vielä sen jälkeinenkin hyppy. Näkisin, että johtui ihan vaan siitä, ettei saatu yhtään hyppyjä alle. Puomin kontakti oli hyvä ja odotteli hienosti vapautusta. Sitten vähän hyppyjä, ainakin yksi rima alas. Keinun kontakti oli myös hyvä, mutta sen jälkeen ehkä taas rimoja alas. Kepeille päästiin tosi hyvin, mutta sen jälkeen sitten pituudesta ohi ja väärään putkeen. Lopussa A:n kontaktin sikaili, joten siitä pois. En tiedä montako rimaa siellä tuli, mutta ihan tarpeeksi ja fiilikset ihan maassa.

Toisen radan aikaan alkoi olla jo pimeetä ja kentän valot pistettiin päälle. Ei ne paljoa valaisseet, joten olin ihan varma, että nyt tulee vielä enemmän rimashowta, kun eihän se edes nää niitä. Yllättävää kyllä, päästiin 9 estettä virheittä, sisältäen paljon hyppyjä ja kepit. Olin ihan varma, ettei osaa hakea keppikulmaa oikein, ja jäin ihan suotta seisomaan ja ihmettelemään keppien alkuun, ennen kuin tajusin, että sehän meni oikein ja nyt on kiire! En ehtinyt suunnittelemaani valssiin keppien päähän, vaan jouduin ottamaan seuraavan hypyn vähän hätäratkaisuna, joten siitä rima ihan omaan piikkiin. Keinulle ei sitten enää pysännyt ja rysäytti seuraavan riman alas, joten siihen lopetin, kun oli kuitenkin jo virhe alla. Paljon parempaa menoa tämä toinen rata kuitenkin kuin ensimmäinen ja ne kepit oli superit!!

Muuten ei jäänyt kovin hyvät fiilikset kisoista. Oma asenne oli ihan plääh ja Pimukin melko kuutamolla ekalla radalla. Seuraavat kisat sitten sunnuntaina Janakkalassa toivottavasti paremmalla asenteella ja sitä ennen vielä piirinmestaruusjoukkuehubailu Orivedellä lauantaina. Onneksi meidän joukkueessa ei kuulemma ole tulospakkoa. :D

Tokoa ei olla tehty viime viikon kokeen jälkeen yhtään. Tällä viikolla pitänee sitäkin taas aloitella ja seuraavia kisojakin katsella ihan tosimielellä.

Urho Urponen (also known as kakka-urpo) on kasvanut ihan hurjasti. Se on jo reilusti korkeampi kuin cavat, mutta ei silti osaa vielä hypätä sohvalle (Minnin onneksi). Viime torstaina se päätti nostaa oikean korvansa pystyyn, ja se on ollutkin sellainen siitä lähtien. Vasen vielä lurpattaa, joten saa nähdä mikä on sen lopullinen muoto. Viime viikolla treenailin sen kanssa vähän putkea ja siivekkeiden välistä juoksemista ja eilen tehtiin taas kosketusalustaa kotona. Melko pätevää touhua, joten pitäisi tosiaankin touhuilla sen kanssa vähän enemmänkin kaikkea, vaikka se onkin pääasiassa Jussin homma.

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

VOIvottelun korkkaus

Eilen korkattiin siis Pimun kanssa VOI-luokka Tamskin iltakisoissa. Tuomarina Kari Kielo, josta en tiennyt oikein mitään. Osoittautui kuitenkin reiluksi ja kivaksi tuomariksi. Menin paikalle hermoilemaan hyvissä ajoin ja ehdin katsella melkein koko EVL-luokan odotellessa. Liikejärkkä oli seinällä ja pieni järkytys oli, kun huomasin, että ruutu tehdään vasta viimeisenä. Käytiin heti tullessa Pimun kanssa lenkillä ja sitten se vaan odotteli autossa VOI-luokan alkamista.

Paikkamakuuryhmiä oli kaksi, ja me oltiin ekassa viimeisenä, eli saatiin reunapaikka. Hieman hermoilin kun piti mennä ilman hihnaa kehään ja vähän siinä säädettiinkin kaikenlaista, mutta päästiin lopulta omalle paikalle. Makuu meni ihan normaalisti. Tullessa oli lonkalla ja toinen etujalka kääntyneenä  alle, mutta ei näistä tullut mitään pistevähennyksiä, joten 10 pistettä.

Sitten käytiin pikaisesti pisulenkillä ja taas Pimu autoon odottelemaan. Meitä edellisen koiran aikana otin sen autosta ja leikitin lelulla hallin pihassa. Otin myös ihan parin askeleen seuruita lelupalkalla. Edellisen koiran parin viimeisen liikkeen aikana tultiin halliin sisään ja hengailtiin ilman hihnaa. Vasta ihan viime hetkillä otin sen sivulle ja seurautin kehään.

Seuruulla alkoi, eikä ollut mitenkään älypitkä kaavio. Pimu tuntui ihan hyvältä ja käännöksetkin sujui kivasti. Perusasennot vähän säätämistä ja varmaan vinoja. En katsonut yhtään pisteitä kehässä ollessa ja ylläri oli tosi suuri kun huomasin lapusta, että me saatiin 9!

Sitten liikkeestä istuminen. Käskin Pimun kerran istumaan ennen kuin siirryin suorituspaikalle, joten se tiesi mitä on tulossa. Tehtiin ihan normisuoritus, eli pieni olkapääapu, ja onnasi hyvin. Tästä 8.

Sitten luoksetulo. Stoppi valui ihan normisti, mutta maahanmeno oli superhyvä. Suorituksen jälkeen meille taputettiin, ja olin vähän ihmeissäni, mutta jotenkin kummasti me saatiin tästä 10! En ihan olisi noin hyviä pisteitä antanut, mun mielestä se stoppi kuitenkin valui sen verran.

Tässä vaiheessa aloin jännittää ihan hullusti vielä lisää, kun tajusin, että meillähän menee aika hyvin. Seuraavana hyppynouto. Valkkasin pienimmän mahdollisen kapulan ja sain heitettyä hyvin. Palautusasento taisi olla vino, joten tästä 9.

Seuraavana metalli. Pikkukapulalla taas mentiin ja heitin ihan vinoon oikealle. Pimu haki tosi hienolla innolla, mutta sivulla jäi sellaiseen puoli-istuvaan asentoon. Tästä myös 9.

Tunnari seuraavana. Kapulat laitettiin ympyrämuotoon ja oma oli ylimmäisenä. Kun otin liikkurilta kapulan, Pimu nousi seisomaan ja käskin sen takaisin istumaan. Muutenkin se kyttäili liikkuria kovasti ja kävi joka välissä moikkaamassa. Kääntyminen meni hyvin, ja Pimu pysyi paikoillaan. Lähti hyvin kapuloille ja alkoi haistella. Löysi oman hienosti ja otti suuhun, mutta sitten alkoi kuitenkin vielä tarkastella muita kapuloita ja pudotti oman. Toi sitten jonkun random-kapulan siitä oman vierestä, joten tosi harmillisesti nollille meni. :(

Sitten kaket. Järjestys oli seiso-istu-maahan-istu-seiso-maahan. Alussa tarvitsi kaksi käskyä maahanmenoon ja seiso-istu-vaihdossa meni maahan. Toisella käskyllä kuitenkin meni istumaan, joten ei nollattu. Muut vaihdot meni mun mielestä tosi hyvin. Tästä saatiin 6,5.

Vielä oli se pelätty ruutu jäljellä. Pari kertaa viritin "missä ruutu" kun otin sitä perusasentoon ja hyvin tajusi katsoa oikeaan suuntaan ja löysi ruudun. Se meni sinne tosi hienosti! En olisi vielä pari viikkoa sitten uskonut, että se oikeasti osaa. Laukkasi koko matkan oikeaan paikkaan ja meni kerrasta maahan. Ihan huippua!! :) Loppukävely meni hyvin siihen asti, kun käännyin siitä pois päin. Siihen asti pysyi hyvin maassa ja tuli käskystä sivulle, mutta jotain siellä oli tapahtunut, sillä saatiin tästä 6. Olisko sitten noussut ylös tai varastanut sivulle tulossa? En tajunnut kysyäkään keneltäkään mitä siellä tapahtui, kun huomasin vasta kotimatkalla, että saatiin vain kutonen.

Kokonaisvaikutukseksi tuli 8. Liikkeiden välit oli taas ihan kaaosta, joten siksi varmaan tuo arvosana. Tuomari ei siis kommentoinut/perustellut mitään arvosanoja. Pimu yritti taas koko ajan pois kehästä ja pyöri erityisen paljon liikkurin ympärillä. Käskin sitä välillä maahan ja välillä pidin sivulla, mutta ei juuri auttanut. Tälle pitää kyllä oikeastikin jossain vaiheessa tehdä jotain.

Yhteispisteet 234 ja VOI2-tulos. Koirakkoja oli yhteensä 11 ja me tultiin kolmanneksi! :)

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Lisää videoita ja Minnin kisat

Kirjoittelen jatkossa Nellin ja Minnikin kuulumiset tänne. En jaksa alkaa väkertää niille uutta blogia, koska eipähän ne enää kovin paljoa treenaile/kisaile.

Minni kisasi Kokkolassa kaikki agiradat ja ihan hienosti meni. Perjantain rata oli paras. Puomin kontaktilta vitonen (en itse huomannut yhtään, ettei osunut) ja etenemä 3,9m/s. Lauantain ekalta radalta myös puomilta vitonen ja taas olin katsovinani, että on kontaktilla ennen kuin vapautin. Näköjään pitäisi hommata rillit tai jotain... Tällä radalla tuli myös yliaikaa 0,14s, joten ei harmittanut tuo vitonen ihan niin paljoa. Tosin radan aikana tuli kaatamalla vettä, että sinänsä ihan hyvä, että Minni ylipäätään suostui tulemaan koko radalle. Lauantain toinen rata hyllytettiin, kun epäonnistuin niistolla ja Minni tuli saman hypyn takaisin päin. Ehkä pitäisi ensin opettaa sille noita ohjauskuvioita ennen kuin koittaa kisoissa. :D Sunnuntaina tuli taas puomilta vitonen ja kepeiltä kielto, kun Minni alkoi haistella siinä vaan jotain ja tuli ohi. Muuten meni hyvin ja oli ihan mukava vauhti.

Eli nyt Minni treenaa sitten puomin kontaktia ahkerasti ennen piirinmestaruuksia (tai ohjaaja opettelee katsomaan missä se kontaktin raja on). :D

Pimun videoita on nyt lisää netissä. Tässä lauantain eka rata: https://vimeo.com/45858687 ja lauantain toka rata: https://vimeo.com/45858688

maanantai 16. heinäkuuta 2012

KLAG 2012

Jo neljättä kertaa suunnattiin koko lauman kanssa perjantaina Kokkolan KLAG-kisoihin. Ensi vuodellekin on jo mökkivaraukset tehtynä, joten perinne jatkuu edelleen. Urho ei ihan vielä ensi vuonna pääse kisaamaan, mutta toivotaan, että Pimu ja Minni säilyy kisakunnossa ja reissu toteutuu. Perjantaina kisattiin Pimun kanssa yksi agirata, lauantaina kaksi ja sunnuntaina agi- ja hyppyradat. Koko viikonlopun aikana en ajatellut toko-juttuja yhtään, eikä myöskään treenattu mitään, joten oli kyllä ihan vain agiviikonloppu.

Perjantaina tuomarina oli Vesa Sivonen ja hyvin suoraviivainen ja helpohko rata. Rimoja kolisi muutamia, mutta vain yksi lopulta tuli alas, joten kylläpä harmitti! Oli niin lähellä! Tästä löytyy myös video: https://vimeo.com/45829809

Lauantaina aloitettiin Anne Viitasen radalla. Heti alussa oli kepit 90 asteen kulmassa, ja pitkäksihän se kaarros venyi, joten taipui kakkosväliin. Toka yritys myös pieleen, mutta kolmannella onnasi. Sitten tuli suoran putken jälkeinen rima alas, mutta siitä eteenpäin jatkettiin ihan mallikkaasti. Ärsyttävästi ratatyöntekijät nukahti tässä kohtaa, ja alkoi nostella sitä tippunutta rimaa vasta siinä vaiheessa, kun me oltiin jo melkein tulossa loppusuoralle, jossa mentiin se sama hyppy. Onneksi ratahenkilö pääsi juuri pois alta, eikä Pimun tarvinnut hypätä sitä päin, mutta sen verran hämääntyi, että seuraava rima tuli alas. Tuloksella 20 maaliin, joista toinen rima ei kyllä ollut yhtään Pimun vika. Tästä on video, mutta ei vielä netissä.

Lauantain toinen agirata oli Kari Jalosen, ja vaikutti tosi kivalta, ainoastaan puomin jälkeinen muuri-hyppy-kuvio vähän mietitytti. Siinä ne virheet sitten tulikin, eli puomin jälkeiseltä muurilta vedin Pimun ohi, kun varoin liikaa viereistä hyppyä. Seuraava rima sitten alas ja seuraavasta hypystä taas ohi, eli näillä kolmella esteellä 15 virhettä ja muuten puhtaasti. Kepeille ohjauksessa tuli vähän käytettyä polvea, mutta ei saatu kosketusvirhettä. Tästäkin on video tulossa nettiin.

Sunnuntaina eka Viitasen agirata ja tutustuminen klo 08:00. En siis todellakaan ollut vielä kunnolla hereillä tuohon aikaan, joten siihen nähden meni aika hyvin. Melko alussa tultiin A:lle vinosti ja alla oleva putki pahasti tyrkyllä, joten sinnehän se sujahti. Tästä jatkettiin loppuun asti ihan hyvin, mutta yhdestä hypystä mentiin vielä ohi ja yksi rima taisi tippua. Tästä ei ole videota, sillä kukaan meidän seurueesta ei yllättäen jaksanut herätä katsomaan meidän rataa. :D

Vielä oli Jalosen hyppäri jäljellä. Olipahan mielenkiintoinen viritys: putkeen, putkeen, putkeen.... Radalla oli kuusi putkea, jotka mentiin seitsemän kertaa. Todellinen Pimun unelmarata siis. Ainoastaan yksi ansaputken ohitus mietitytti, muuten olin ihan selvillä mitä teen. Alussa Pimu osasi hienosti pitää rimat ylhäällä, vaikka menin kakkosriman taakse vastaanottamaan. Harmillisesti kepeille käännössä olin liian kauan rintamasuunta väärään suuntaan ja Pimu bongasi viereisen hypyn. Hyllytettiin siis siihen, mutta loppuradalla saatiin tehtyä mm. hienosti keppien jälkeinen niisto ja se hankala ansaputkikohtakin onnasi täydellisesti. Eikä yhtään rimaa alas! En tiedä kuvasiko tätä kukaan, mutta jos kuvasi, niin video tulee näytille.

Urho suoritti koko viikonlopun ajan mallikkaasti kisaturistin roolia ja osasi käyttäytyä hienosti. Se on taas (yllättäen) kasvanut ja painaa jo 6,6kg. Hihnakäppäily sujuu jo hienosti ihan yksinkin ja kisapaikallakaan ei pelännyt mitään ja meni reippaasti tutustumaan kaikkiin pentulällyttelijöihin. Tosi hyvältä vaikuttaa. :)

Huomenna sitten Pimulla suuri koitos, eli VOI-koe. Tänään käytiin tallilla tekemässä ruutu ja metalli kissanruoan voimalla sekä vähän kaukoja ja stoppeja. Näillä eväillä siis mennään ja katsotaan mihin se riittää.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Urpo-treeniä

Tänäänkin käytiin pikaisesti tallilla. Pimulle oli luvassa vain hyvän mielen pikatreeni, joten Urhokin pääsi tekemään oikein kunnolla.

Pimu aloitti. Kentällä oli agiesteet levällään, enkä jaksanut siirtää kaikkia, joten raivasin sivuun vaan sellaisen tilan, jossa pystyi tekemään ruudun. Ensin muutaman askeleen seuraamisia, joista superpalkka ja bileet. Seuraaminen on mennyt niin huonoksi (Pimua ahdistaa olla lähellä), että kokeeseen asti tehdään nyt vain tällaista. Sitten ruutuun. Ei löytänyt ruutua virittelyillä, katseli vain agiesteitä. Päätin kuitenkin lähettää ja eihän se mennyt, vaan ampaisi esteille ja suoritti pituuden. :D Mentiin sitten vähän lähemmäksi ja sitten alkoi jo katsella ruudun suuntaan ja menikin tosi hyvin alustalle kun lähetin. Otettiin vielä yksi toisto sieltä kaukaa, josta ensin yritettiin, ja nyt meni ihan loistavasti vilkuilematta suoraan alustalle. Siihen lopetettiin. Tehtiin vielä metallinouto, joka onnasi hyvin, joten siitä myös superbileet. Piilotin oman tunnarikapulan agirojujen sekaan ja otettiin yksi toisto sieltä. Palautui hienosti sivulle, joten tästäkin juhlittiin kunnolla. Loppuun vielä kepitystä ja kontakteja, ihan huipputoistoja jopa kepeilläkin, joten olipahan nämä treenit yhtä juhlaa.

Sitten Urho tai siis Urpo se mun suussa edelleenkin on. Katsotaan josko sitten pystyn sanomaan sitä omalla nimellään, kun sille kasvaa aivot. Oikeasti se oli kyllä melkoisen pätevä pentunen tänään. Ajattelin ensin, että tuskin se mun kanssa suostuu mitään tekemään, kun kotonakin vaan aina kiellän ja komennan sitä kun menee hermot, mutta sehän oli ihan innoissaan ja kulki mun perässä koko ajan. Lelutkin palautui hienosti mulle käteen, vaikka olin ihan varma, että se leikkii vaan itsekseen. Aloin opettaa sille kosketusalustaa ja sehän hoksasi sen tosi nopeasti. Tehtiin myös siivekkeiden välistä juoksemista ja takaakiertoa aloiteltiin myös. Lopuksi mentiin putkeeen tosi hienosti. Sen pystyi jo ihan lähettämään sinne, eikä tarvittu mitään houkutteluja. Taitava pentunen. <3 Ehkä tämä tästä pikku hiljaa lähtee, vaikka tällä hetkellä mun motivaatio riittää tasan vaan Pimun tokoiluihin. Munhan siis olis tarkoitus jossain vaiheessa tehdä Urhosta TVA (Jussi hoitaa muut lajit), mutta katotaan nyt koska jaksan aloittaa tokoilut sen kanssa. Odotelllaan niitä aivoja nyt jonkin aikaa vielä.

Ennen ja jälkeen treenien kuljeskeltiin tallin pihamaastossa ja vähän pidemmälläkin kun treenailtiin hihnassa kävelyä. Hienosti Urponen käppäili Pimun perässä, vaikka välillä vähän jänskättikin kaiken maailman trukit ym. laitteet, mitä siellä pyöri.

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Treenejä

Tässä hieman kertausta mitä viikon sisällä ollaan tehty.

Tokokokeen kisakirjeen saamisen jälkeen tuli tehtyä ryhtiliike, ja oikein virallinen treenisuunnitelma joka päivää varten ennen koetta. Tätä suunnitelmaa on noudatettu orjallisesti, joten joka päivä ollaan treenattu. Vielä on parit treenit jäljellä, mutta tällä hetkellä Pimu on ainakin kertaalleen osannut tehdä kaikki VOI-luokan liikkeet, sillä tänään vihdoin meni ruutu ekaa kertaa ilman apuja! Tunnarikin on saatu korjattua, samoin metsku.

Viime viikolla aksattiin vain kerran, eli torstaina valkkuryhmän treeneissä. Olipahan taas vääntöä, tai lähinnä keskustelua siitä, saako niihin ylimääräisiin putkiin ampua kilsan päästä vai ei... Rimat pysyi yhtä takaakiertoa lukuun ottamatta ihan ok. Kepeillä oli verkkoapu, sillä en nyt halua yhtään virheitä niissä. Tokotreenien yhteydessä oon tallilla ottanut myös vähän kontakteja ja keppejä, mutta muuten tällä viikollakin agility jää valkkutreeneihin. Hannan treeneissä olin viime ja tällä viikolla Minnin kanssa, jotta sekin saa vähän kunnollista treeniä alle ennen Kokkolan kisoja.

Viikonloppuna kisataan perinteisesti Kokkolassa Sivosen, Jalosen ja Viitasen radoilla. Huippuviikonloppu siis taas tulossa hyvässä seurassa. Toivotaan vaan, että kelit pysyy edes kohtuullisina, eikä koko aikaa sataisi.


Urho
Urho on jatkanut urpoilua normimalliin. Perjantaina tavattiin Lieska-veli Miikun luona, ja hieman oli veljeksillä kokoeroa. Tosin Urhokin on vihdoin ja viimein alkanut syödä kunnolla, joten kaipa sekin ero joskus tasoittuu. Viikonloppuna Urho kävi taas puntarilla ja painoa nyt 5,9kg. Ihan silmämääräisestikin se näyttää jo isommalta kuin vähän aikaa sitten.

Jussi on käynyt hakumetsässä ja jotain jäljen tynkääkin on kai vähän aloiteltu. Muuten Urho on roikkunut Pimun treeneissä mukana ja hömpötellyt milloin mitäkin. Ja tietty paininut Pro-siskon kanssa aina kun vaan mahdollista. Pimu on nykyään jo ihan kaveria Urhon kanssa, ja ne leikkiikin joka päivä tosi pitkiä aikoja. Leikki on suurimmaksi osaksi painia ja hammasnaksuttelua, mutta joskus leikitään leluillakin. Vielä toistaiseksi Urho alistuu Pimulle (ja cavoillekin) ihan suosiolla.

Uusi blogi

Meikäläisellä paloi käämi vuodatuksen huoltokatkon kanssa, joten siirsin blogin nyt tänne. Vanha blogi löytyy osoitteesta http://pimahdus.vuodatus.net/ mutta sitä ei enää päivitetä. Täytynee nyt vähän aikaa tutkiskella tätä blogspotia ja opetella käyttämään.

Treenattu on ahkerasti ja syytäkin on, sillä Pimun VOIVOI on jo viikon päästä! Tokohinkkausten väliin päästään kuitenkin agiliitelemään vielä viikonloppuna oikein urakalla, kun kisataan Kokkolassa viisi starttia.