On vähän jäänyt päivittämättä tänne viime viikon asioita, kun viikonloppukin oltiin (koirattomassa) reissussa. Onneksi nyt alkoi taas työt ja kun joutuu väkisinkin istumaan 8 tuntia päivässä koneen ääressä, niin ehtii kirjoitellakin paremmin. :)
Viime torstaina kisattiin siis Pimun kanssa YLÖKKin kisoissa Mutalassa. Tuomarina Johanna Wütrich ja tarjolla kaksi agirataa. Ennen kisoja käytiin Lean+Aman kanssa lenkillä ja melkein onnistuttiin kastumaan totaalisesti, kun sadekuuro yllätti. Kummallakaan ei ollut mitään sadekamoja päällä, joten odoteltiin sitten puiden alla sateen loppumista ja panikoitiin, että ehditäänkö ajoissa takaisin. Ehdittiin, mutta sateen takia kenttä oli melkein yhtä vesilammikkoa, joten kylläpä kiinnosti lähteä radalle tutustumaan. Lämppäesteet oli nurtsilla, jossa en viitsinyt hyppyyttää Pimua, ettei liukastu.
Ekalla radalla heti alussa joutui kääntämään koiran tiukasti takaisin tulosuuntaan ja pakko oli vaan vääntää valssilla. Toka rima alas ja sen jälkeinen muuri alas ja vissiin vielä sen jälkeinenkin hyppy. Näkisin, että johtui ihan vaan siitä, ettei saatu yhtään hyppyjä alle. Puomin kontakti oli hyvä ja odotteli hienosti vapautusta. Sitten vähän hyppyjä, ainakin yksi rima alas. Keinun kontakti oli myös hyvä, mutta sen jälkeen ehkä taas rimoja alas. Kepeille päästiin tosi hyvin, mutta sen jälkeen sitten pituudesta ohi ja väärään putkeen. Lopussa A:n kontaktin sikaili, joten siitä pois. En tiedä montako rimaa siellä tuli, mutta ihan tarpeeksi ja fiilikset ihan maassa.
Toisen radan aikaan alkoi olla jo pimeetä ja kentän valot pistettiin päälle. Ei ne paljoa valaisseet, joten olin ihan varma, että nyt tulee vielä enemmän rimashowta, kun eihän se edes nää niitä. Yllättävää kyllä, päästiin 9 estettä virheittä, sisältäen paljon hyppyjä ja kepit. Olin ihan varma, ettei osaa hakea keppikulmaa oikein, ja jäin ihan suotta seisomaan ja ihmettelemään keppien alkuun, ennen kuin tajusin, että sehän meni oikein ja nyt on kiire! En ehtinyt suunnittelemaani valssiin keppien päähän, vaan jouduin ottamaan seuraavan hypyn vähän hätäratkaisuna, joten siitä rima ihan omaan piikkiin. Keinulle ei sitten enää pysännyt ja rysäytti seuraavan riman alas, joten siihen lopetin, kun oli kuitenkin jo virhe alla. Paljon parempaa menoa tämä toinen rata kuitenkin kuin ensimmäinen ja ne kepit oli superit!!
Muuten ei jäänyt kovin hyvät fiilikset kisoista. Oma asenne oli ihan plääh ja Pimukin melko kuutamolla ekalla radalla. Seuraavat kisat sitten sunnuntaina Janakkalassa toivottavasti paremmalla asenteella ja sitä ennen vielä piirinmestaruusjoukkuehubailu Orivedellä lauantaina. Onneksi meidän joukkueessa ei kuulemma ole tulospakkoa. :D
Tokoa ei olla tehty viime viikon kokeen jälkeen yhtään. Tällä viikolla pitänee sitäkin taas aloitella ja seuraavia kisojakin katsella ihan tosimielellä.
Urho Urponen (also known as kakka-urpo) on kasvanut ihan hurjasti. Se on jo reilusti korkeampi kuin cavat, mutta ei silti osaa vielä hypätä sohvalle (Minnin onneksi). Viime torstaina se päätti nostaa oikean korvansa pystyyn, ja se on ollutkin sellainen siitä lähtien. Vasen vielä lurpattaa, joten saa nähdä mikä on sen lopullinen muoto. Viime viikolla treenailin sen kanssa vähän putkea ja siivekkeiden välistä juoksemista ja eilen tehtiin taas kosketusalustaa kotona. Melko pätevää touhua, joten pitäisi tosiaankin touhuilla sen kanssa vähän enemmänkin kaikkea, vaikka se onkin pääasiassa Jussin homma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti