KLAGin jälkeen on huilailtu kisoista, tosin ei niitä paljoa olisi ollutkaan. Pimu on tokoillut tavoitteellisten kanssa pariin kertaan ja kyllä tuntuu taas niin turhalta treenata, kun se tekee kaikki liikkeet niin hyvin vaikka ollaan oltu tosi laiskoja tokoilijoita koko kesä. Tosin kaukot on edelleen vähän rikkinäiset, niitä kun ei vaan jaksa hinkata. Valkku-aksat on myös sujuneet ihan kohtuullisesti ja tänään vihdoin päästään taas Mouhikselle kesätauon jälkeen.
Urho on treenaillut kesän aikana keppejä 2x2-menetelmällä vaihtelevalla ahkeruudella ja osaa kuulemma jo mennä 6 keppiä. Pari kertaa oon vetänyt pojille aksan ratatreeniä ja kylläpä on ollut pätevää menoa. Urhosta on tullut tosi kiltti, eikä ryysi ollenkaan enää päin ohjaajaa tai muutenkaan holtittomasti. Kontaktien ylösmenot kun joku vielä jaksaisi hinkata kuntoon, niin varmasti voisi päästä ensi vuonna jo kisaamaan. Jussi ja Urho jatkaa myös Mouhiksella syyskauden, joten hyvää treeniä luvassa heillekin.
Minni ei ole edelleenkään treenannut yhtään ja vähän jo suunnittelin sille eläköitymistä tämän kesän jälkeen. Pienestä jäi valioituminen kiinni, mutta jos ei sitä nyt loppukauden aikana tule, niin sitten ei tule. Hieno uran huipennus kuitenkin SM-kisojen 15. sija. Nelli on voinut vähän vaihtelevasti, mutta pääasiassa ihan reippaasti jaksanut lenkkeillä ja leikkiä. Urhon kanssa riehuminen on tosin nykyään siltä kielletty, kun aina jossain vaiheessa sattuu.
Kisaamisen makuun päästään taas lauantaina, sillä ilmoitin Minnin ja Pimun Oriveden pikkukisoihin. Sääennustus tosin näyttää tosi helteiseltä, joten saa nähdä miten itse kukin siellä jaksaa painella menemään. Sunnuntaina Pimu pääsee testaamaan toko-osaamista tokoepiksiin. Vedetään VOI-luokka kisamaisesti ja katsotaan sitten ollaanko siinä kunnossa, että kannattaa ilmoittautua oikeisiin kokeisiin.
tiistai 30. heinäkuuta 2013
maanantai 15. heinäkuuta 2013
KLAG 2013
Nyt alkaa kesän perinteiset kisareissut olla käytynä. Tällä kertaa oli tosi hyvät kelit koko viikonlopun ajan Kokkolassa, eikä satanut kuin yhtenä yönä. Alun perin meidän piti vähän jakaa kisakoiria Jussin kanssa, mutta lopulta päädyttiin siihen, että mä kisaan ja Jussi huolehtii juniori/seniori-osastosta. Koko lauma siis pääsi reissuun mukaan.
Perjantaina aloiteltiin yhdellä agiradalla tuomarina Katarina Virkkala. Pimu meni ensin ja harmillisesti otettiin hylly heti alussa kun rynnin tekemään persjättöä kepeille vähän yllättäen ja Pimulta jäi ilmeisesti viimeinen väli menemättä. Lopussa otettiin vielä toinen hylly väärästä putkenpäästä. Tällä radalla tuli vain kaksi tulosta, joten hyvät palkinnot meni sivu suun. Minnin rata oli mukava ja tehtiinkin ihan hieno suoritus. Ainoastaan loppusuoralla en jaksanut pysäyttää sitä puomille ja siitä vitonen. Itse oli melko kuollut jo siinä vaiheessa rataa, kun en ollut syönyt enkä juonut kunnolla koko päivänä, joten oli vähän kiire maaliin huilailemaan. Ihan turha virhe siis.
Lauantaina Minni kisasi yhden agiradan ja Pimu kaksi. Tuomareina Jarmo Jämsä ja Jari Tienhaara, joten vääntöä oli riittävästi. Pimu aloitti Tienhaaran radalla ja päästiin tosi mukavasti noin 10 estettä kunnes puomilla piti ottaa sivuttaisetäisyyttä ja Pimu tipahti alasmenolta mun perään vitosen arvoisesti. Oli sen verran ärsyttävä moka, että jätin radan siihen, vaikka tuloksella oltaisi taas oltu palkinnoilla.
Minnin rata oli Jämsän käsialaa ja vähän vaikeahko, mutta pikkukoiralle sopiva. Hyllytettiin sitten puomin jälkeen kun olin puomin päässä vääntämässä valssia ja Minni livahtikin selän takaa ja ehti seuraavan hypyn taakse ennen kuin edes tajusin missä se on. Muuten tosi sujuvasti, joten harmillinen moka taas.
Sitten vielä Pimulla Jämsän rata. Vähän hankalaa oli taas ja jostain Pimu kehitti itselleen hirvittävän raivoasenteen radalle ja enhän mä pysynyt yhtään perässä. Alussa keinun jälkeen tuli pari rimaa kun olin vaan niin myöhässä ja loppuradalla lipesi vielä puomilta vitosen arvoisesti, mutta rynnittiin vaan loppuun asti. Viikonlopun eka tulos siis Pimulle, 15. Tällä radalla tuli enemmän tuloksia, joten ei asiaa palkinnoille.
Sunnuntai-aamuna Minnin rata oli jo klo 8, joten pikkuisen silmät ristissä oltiin molemmat vielä siinä vaiheessa. Typerästi rynnin kepeille liian lujaa ja pieni sujahti kakkosväliin, mutta muuten rata meni yllättävän hienosti. Puomillekin pysähdyttiin nyt nätisti. Lopussa vedin sen vielä maxi-koiraohjauksella yhdestä hypystä ohi, joten hyllytettiin tämäkin. Hienosti pieni jaksoi kolmena päivänä kisata yhden radan, mutta nyt saa Minni jäädä huilaustauolle kisoista.
Pimulle oli luvassa Jämsän agirata ja Tienhaaran hyppäri. Agiradalla oli mukavan ahdas keskikohta, joka vaikutti tosi hankalalle. Kuin ihmeen kaupalla selvittiin siitä joka kerta ja löydettiin oikeat esteet. Ihan loppusuoralla tuli yksi rima alas, joten tosi hienosti Pimu veti. Tuloslapussa meille oli 10, joten ehkä sieltä tuli vähän epämääräisestä puomista sitten toinen vitonen tai joku kontaktin ylösmeno. Toista rimaa en kyllä huomannut. Pimu oli taas raivoasenteella, joten sen kanssa oli ihan huippua mennä.
Hyppäri alkoi melkein heti perään ja oli melko sama kuin kolmosilla oli ollut aikaisemmin. Pakko oli kokeilla alussa tehdä japanilainen, sillä kolmosissa pari ohjaajaa oli sen tehnyt. Ei se ihan nappiin onnannut, mutta ajoi asiansa ja veti Pimun hypylle oikein päin. Kepeille syöttö oli hankala jopa kolmosille, mutta Pimu klaarasi sen hienosti ja tehtiinkin nollaa ihan loppuun asti. Viimeistä hyppyä ei enää jaksettu hypätä, joten siitä rima, mutta muuten ihan loistohyvä rata ja asenne säilyi edelleen hyvänä. Tällä radalla tuli vain yksi nolla, joten me oltiin nopeimmalla vitosella toisia ja päästiin kuin päästiinkin palkinnoille. Pimulla oli yli 10s nopeampi aika kuin voittajalla, joten olis ollut melko ylivoimainen nollavoitto ilman sitä rimaa.
Oon kyllä niin tyytyväinen Pimun asenteeseen koko viikonloppuna. Nyt se alkaa olla taas samanlainen kuin joskus pari vuotta sitten, joten koitetaan lopettaa nillitys ja pitää tästä kiinni. Epävarmuus ja hiipparointi alkoi samoihin aikoihin, kun aloin tiukemmin korjata rimoja, joten selvästi on auttanut se, että itse luovuin kaikista tavoitteista sen kanssa ja päätin pitää vaan hauskaa. Kontaktit tosin on nyt melko hajalla, joten niitä täytyy vähän treenailla.
Perjantaina aloiteltiin yhdellä agiradalla tuomarina Katarina Virkkala. Pimu meni ensin ja harmillisesti otettiin hylly heti alussa kun rynnin tekemään persjättöä kepeille vähän yllättäen ja Pimulta jäi ilmeisesti viimeinen väli menemättä. Lopussa otettiin vielä toinen hylly väärästä putkenpäästä. Tällä radalla tuli vain kaksi tulosta, joten hyvät palkinnot meni sivu suun. Minnin rata oli mukava ja tehtiinkin ihan hieno suoritus. Ainoastaan loppusuoralla en jaksanut pysäyttää sitä puomille ja siitä vitonen. Itse oli melko kuollut jo siinä vaiheessa rataa, kun en ollut syönyt enkä juonut kunnolla koko päivänä, joten oli vähän kiire maaliin huilailemaan. Ihan turha virhe siis.
Lauantaina Minni kisasi yhden agiradan ja Pimu kaksi. Tuomareina Jarmo Jämsä ja Jari Tienhaara, joten vääntöä oli riittävästi. Pimu aloitti Tienhaaran radalla ja päästiin tosi mukavasti noin 10 estettä kunnes puomilla piti ottaa sivuttaisetäisyyttä ja Pimu tipahti alasmenolta mun perään vitosen arvoisesti. Oli sen verran ärsyttävä moka, että jätin radan siihen, vaikka tuloksella oltaisi taas oltu palkinnoilla.
Minnin rata oli Jämsän käsialaa ja vähän vaikeahko, mutta pikkukoiralle sopiva. Hyllytettiin sitten puomin jälkeen kun olin puomin päässä vääntämässä valssia ja Minni livahtikin selän takaa ja ehti seuraavan hypyn taakse ennen kuin edes tajusin missä se on. Muuten tosi sujuvasti, joten harmillinen moka taas.
Sitten vielä Pimulla Jämsän rata. Vähän hankalaa oli taas ja jostain Pimu kehitti itselleen hirvittävän raivoasenteen radalle ja enhän mä pysynyt yhtään perässä. Alussa keinun jälkeen tuli pari rimaa kun olin vaan niin myöhässä ja loppuradalla lipesi vielä puomilta vitosen arvoisesti, mutta rynnittiin vaan loppuun asti. Viikonlopun eka tulos siis Pimulle, 15. Tällä radalla tuli enemmän tuloksia, joten ei asiaa palkinnoille.
Sunnuntai-aamuna Minnin rata oli jo klo 8, joten pikkuisen silmät ristissä oltiin molemmat vielä siinä vaiheessa. Typerästi rynnin kepeille liian lujaa ja pieni sujahti kakkosväliin, mutta muuten rata meni yllättävän hienosti. Puomillekin pysähdyttiin nyt nätisti. Lopussa vedin sen vielä maxi-koiraohjauksella yhdestä hypystä ohi, joten hyllytettiin tämäkin. Hienosti pieni jaksoi kolmena päivänä kisata yhden radan, mutta nyt saa Minni jäädä huilaustauolle kisoista.
Pimulle oli luvassa Jämsän agirata ja Tienhaaran hyppäri. Agiradalla oli mukavan ahdas keskikohta, joka vaikutti tosi hankalalle. Kuin ihmeen kaupalla selvittiin siitä joka kerta ja löydettiin oikeat esteet. Ihan loppusuoralla tuli yksi rima alas, joten tosi hienosti Pimu veti. Tuloslapussa meille oli 10, joten ehkä sieltä tuli vähän epämääräisestä puomista sitten toinen vitonen tai joku kontaktin ylösmeno. Toista rimaa en kyllä huomannut. Pimu oli taas raivoasenteella, joten sen kanssa oli ihan huippua mennä.
Hyppäri alkoi melkein heti perään ja oli melko sama kuin kolmosilla oli ollut aikaisemmin. Pakko oli kokeilla alussa tehdä japanilainen, sillä kolmosissa pari ohjaajaa oli sen tehnyt. Ei se ihan nappiin onnannut, mutta ajoi asiansa ja veti Pimun hypylle oikein päin. Kepeille syöttö oli hankala jopa kolmosille, mutta Pimu klaarasi sen hienosti ja tehtiinkin nollaa ihan loppuun asti. Viimeistä hyppyä ei enää jaksettu hypätä, joten siitä rima, mutta muuten ihan loistohyvä rata ja asenne säilyi edelleen hyvänä. Tällä radalla tuli vain yksi nolla, joten me oltiin nopeimmalla vitosella toisia ja päästiin kuin päästiinkin palkinnoille. Pimulla oli yli 10s nopeampi aika kuin voittajalla, joten olis ollut melko ylivoimainen nollavoitto ilman sitä rimaa.
Oon kyllä niin tyytyväinen Pimun asenteeseen koko viikonloppuna. Nyt se alkaa olla taas samanlainen kuin joskus pari vuotta sitten, joten koitetaan lopettaa nillitys ja pitää tästä kiinni. Epävarmuus ja hiipparointi alkoi samoihin aikoihin, kun aloin tiukemmin korjata rimoja, joten selvästi on auttanut se, että itse luovuin kaikista tavoitteista sen kanssa ja päätin pitää vaan hauskaa. Kontaktit tosin on nyt melko hajalla, joten niitä täytyy vähän treenailla.
torstai 11. heinäkuuta 2013
Agirotu 2013
Muutaman vuoden tauon jälkeen osallistuttiin viime viikonloppuna Agirotuun, se kun sattui taas olemaan näillä kulmilla. Perjantaina kisasin Pimulla kaksi rataa ja Roihulla yhden. Lauantaina sekä Pimulla että Minnillä yhdet radat ja sunnuntaina joukkuekisassa Pimulla ja Roihulla. Koko viikonloppu siis meni Teivossa.
Perjantaina aloitettiin Pimun hyppärillä. Olin kyllä sitä ennen jo ehtinyt tutustua Roihun hyppäriin, mutta onneksi ei sentään startit menneet päällekkäin. Pimun hyppäri oli oikein kiva, tuomarina Anne Savioja. Sählättiin vaan heti kakkoshypyn jälkeen kolmosesta ohi ja sen korjauksen jälkeen eräs sinkosi jonkin matkan päässä olevaan putkeen. Ei siis kovin vahvasti alkanut. Päätin kuitenkin vetää radan loppuun asti ja vitosesteeltä lähtien tehtiinkin ihan sujuva nolla loppuun asti. Pöh tuota alun sählinkiä.
Sitten Roihun hyppärille, tuomarina Seppo Savikko. Rata oli tosi hankala ja olin ihan pihalla suunnilleen koko radan ajan. Kaiken lisäksi alkoi sataa vähän ennen meidän vuoroa. Alussa päästiin kyllä ihan mukavasti liikenteeseen, joku rima siellä taisi tulla, mutta muuten ihan jees okserille asti. Sen jälkeen otin liikaa haltuun ja vedin Roihun seuraavasta hypystä ohi. Jatkettiin matkaa, joten siitä hyl. Loppurata meni pituuden jälkeen melko ok ja jollain ihme munkilla sain Roihun menemään esteet oikeassa järjestyksessä, vaikka itse olin sata kilsaa myöhässä. Kauhea sählinki koko rata, mutta nytpä olen sit korkannut maxi3-luokan. :)
Ennen Pimun agirataa taivas repesi ihan täysin ja vettä tuli kuin Esterin sieltä. Pimu ressukka oli niin surkeana kun odoteltiin omaa vuoroa, se ei yhtään tykännyt ja itselläkin oli kaikki vaatteet ja kengät ihan läpimärät. Jotenkin kummasti tehtiin kuitenkin todella sujuva rata. Pimu oli niin kilttinä ja seurasi uskollisesti mua, vaikka potentiaalisia putkeensinkoamispaikkojakin riitti. Kai se ajatteli, että radalta ja sateesta pääsee nopeammin pois kun vaan seuraa ohjaajaa kiltisti. Tehtiin nollaa ihan loppusuoralle asti, kunnes odottelin Pimua hypyllä liian kauan ja ennen puomia tuli rima alas. Tää oli taas tällainen todella klassinen "nyt tulee nolla" -ajatuksen aiheuttama rima. Muilla koirakoilla ei mennyt kovin vahvasti, joten Pimu oli lopulta nopeimmalla vitosella kolmas ja päästiin taas palkintopallille.
Lauantaina sitten klo 7.30 taas takaisin Teivoon. Pimun AVO SM -karsintaradalla aloitettiin ja olipahan rata, tuomarina joku ulkomainen ukkeli. Meillä kosahti hyllyksi heti alussa, kun en vaan ehtinyt valssaamaan renkaan jälkeen ja ohjasin ihan päin peetä Pimua putkeen seisten itse suunnilleen putken edessä. Ei siis löytynyt putki kerrasta ja Pimun tassut ehti käväistä viereisellä puomilla. Loppuradan sikahankalat kuviot selvitettiin joten kuten, mutta tehtiin me vielä toinenkin hylly matkan varrella. Olipahan masentavan vaikea rata. Ihan millä vaan tuloksella olisi tältä radalta päässyt AVO SM -finaaliin, mutta ei vaan kyetty.
Parin tunnin odottelun jälkeen pääsi Minnikin kisaamaan. Sen karsintarata oli paljon helpompi kuin kakkosilla, tuomarina Vesa Sivonen. Minni tekikin ihan perusnollan, vaikka ohjaajan juoksu muistuttikin lähinnä lyllertämistä. Nollia tuli niin paljon, että Minni ei yltänyt finaaliin, joten meidän kisapäivä loppui jo heti aamulla. Vein välissä koirat kotiin huilaamaan ja palasin itse vielä seuraamaan loppupäivän kisoja.
Sunnuntaina päästiin sitten kisaamaan joukkueessa ekaa kertaa Pimun kanssa. Meillä oli ihan huippu joukkue ja rata oli ihan kiva, mutta ei mitenkään helppo. Tuomarina Teemu Linna. Pimu aloitti ja päätin senkin kanssa käyttää lähtöavustajaa, kun se kerran oli mahdollista. Se oli virhe, sillä Pimua alkoi ahdistaa Jingin syleilyssä ja kun annoin sille luvan lähteä, se sinkosi ekan hypyn ohi. Plääh. Sitten sählättiin sitä ekaa hyppyä jonkin aikaa, kun yritin lähettää sen sinne kauempaa takaakiertoon, että saisin edes jotain etumatkaa, mutta eihän se irronnut ja veti sen ainakin kerran väärin päin. Lopulta saatiin eka hyppy suoritettua ja päästiin matkaan. Pimu meni oikein kivasti. Kaksi rimaa taisi tulla alas, mutta muuten mentiin ihan sujuvasti maaliin asti.
Seuraavana meni Miikku&Priima, joita en ehtinyt juurikaan seurata, kun piti sählätä Pimun ja Roihun kanssa. En myöskään nähnyt Lauran&Tomun suoritusta kun alettiin sählätä lähtöä Roihun kanssa. Roihu alkoi siinä jotakin häröillä, kun bongasi Miikun radan toiselta puolelta ja meidän lähtö hieman viivästyi. Siinä vaiheessa kun Laura&Tomu oli jo loppusuoralla, mä vielä räpelsin Roihulta kaulapantaa pois ja meni aikaa vielä pitkälti sen jälkeenkin kun Tomu oli jo maalissa. Lopulta sain pannan pois ja päästiin lähtemään. Roihu oli kyllä niin super! Itse sähelsin kaikenlaista ja olin loppusuoralla taas kilsan myöhässä, mutta se meni varmasti esteet oikeassa järjestyksessä, joten nollalla maaliin! Tämä suoritus pelasti paljon meidän joukkueen osalta, vaikka aikaa menikin siinä alkusähellyksessä. Lopulta meidän huippujoukkue oli sijalla 23. Ei siis paskemmin ja ensi vuonna uudestaan!
Perjantaina aloitettiin Pimun hyppärillä. Olin kyllä sitä ennen jo ehtinyt tutustua Roihun hyppäriin, mutta onneksi ei sentään startit menneet päällekkäin. Pimun hyppäri oli oikein kiva, tuomarina Anne Savioja. Sählättiin vaan heti kakkoshypyn jälkeen kolmosesta ohi ja sen korjauksen jälkeen eräs sinkosi jonkin matkan päässä olevaan putkeen. Ei siis kovin vahvasti alkanut. Päätin kuitenkin vetää radan loppuun asti ja vitosesteeltä lähtien tehtiinkin ihan sujuva nolla loppuun asti. Pöh tuota alun sählinkiä.
Sitten Roihun hyppärille, tuomarina Seppo Savikko. Rata oli tosi hankala ja olin ihan pihalla suunnilleen koko radan ajan. Kaiken lisäksi alkoi sataa vähän ennen meidän vuoroa. Alussa päästiin kyllä ihan mukavasti liikenteeseen, joku rima siellä taisi tulla, mutta muuten ihan jees okserille asti. Sen jälkeen otin liikaa haltuun ja vedin Roihun seuraavasta hypystä ohi. Jatkettiin matkaa, joten siitä hyl. Loppurata meni pituuden jälkeen melko ok ja jollain ihme munkilla sain Roihun menemään esteet oikeassa järjestyksessä, vaikka itse olin sata kilsaa myöhässä. Kauhea sählinki koko rata, mutta nytpä olen sit korkannut maxi3-luokan. :)
Ennen Pimun agirataa taivas repesi ihan täysin ja vettä tuli kuin Esterin sieltä. Pimu ressukka oli niin surkeana kun odoteltiin omaa vuoroa, se ei yhtään tykännyt ja itselläkin oli kaikki vaatteet ja kengät ihan läpimärät. Jotenkin kummasti tehtiin kuitenkin todella sujuva rata. Pimu oli niin kilttinä ja seurasi uskollisesti mua, vaikka potentiaalisia putkeensinkoamispaikkojakin riitti. Kai se ajatteli, että radalta ja sateesta pääsee nopeammin pois kun vaan seuraa ohjaajaa kiltisti. Tehtiin nollaa ihan loppusuoralle asti, kunnes odottelin Pimua hypyllä liian kauan ja ennen puomia tuli rima alas. Tää oli taas tällainen todella klassinen "nyt tulee nolla" -ajatuksen aiheuttama rima. Muilla koirakoilla ei mennyt kovin vahvasti, joten Pimu oli lopulta nopeimmalla vitosella kolmas ja päästiin taas palkintopallille.
Lauantaina sitten klo 7.30 taas takaisin Teivoon. Pimun AVO SM -karsintaradalla aloitettiin ja olipahan rata, tuomarina joku ulkomainen ukkeli. Meillä kosahti hyllyksi heti alussa, kun en vaan ehtinyt valssaamaan renkaan jälkeen ja ohjasin ihan päin peetä Pimua putkeen seisten itse suunnilleen putken edessä. Ei siis löytynyt putki kerrasta ja Pimun tassut ehti käväistä viereisellä puomilla. Loppuradan sikahankalat kuviot selvitettiin joten kuten, mutta tehtiin me vielä toinenkin hylly matkan varrella. Olipahan masentavan vaikea rata. Ihan millä vaan tuloksella olisi tältä radalta päässyt AVO SM -finaaliin, mutta ei vaan kyetty.
Parin tunnin odottelun jälkeen pääsi Minnikin kisaamaan. Sen karsintarata oli paljon helpompi kuin kakkosilla, tuomarina Vesa Sivonen. Minni tekikin ihan perusnollan, vaikka ohjaajan juoksu muistuttikin lähinnä lyllertämistä. Nollia tuli niin paljon, että Minni ei yltänyt finaaliin, joten meidän kisapäivä loppui jo heti aamulla. Vein välissä koirat kotiin huilaamaan ja palasin itse vielä seuraamaan loppupäivän kisoja.
Sunnuntaina päästiin sitten kisaamaan joukkueessa ekaa kertaa Pimun kanssa. Meillä oli ihan huippu joukkue ja rata oli ihan kiva, mutta ei mitenkään helppo. Tuomarina Teemu Linna. Pimu aloitti ja päätin senkin kanssa käyttää lähtöavustajaa, kun se kerran oli mahdollista. Se oli virhe, sillä Pimua alkoi ahdistaa Jingin syleilyssä ja kun annoin sille luvan lähteä, se sinkosi ekan hypyn ohi. Plääh. Sitten sählättiin sitä ekaa hyppyä jonkin aikaa, kun yritin lähettää sen sinne kauempaa takaakiertoon, että saisin edes jotain etumatkaa, mutta eihän se irronnut ja veti sen ainakin kerran väärin päin. Lopulta saatiin eka hyppy suoritettua ja päästiin matkaan. Pimu meni oikein kivasti. Kaksi rimaa taisi tulla alas, mutta muuten mentiin ihan sujuvasti maaliin asti.
Seuraavana meni Miikku&Priima, joita en ehtinyt juurikaan seurata, kun piti sählätä Pimun ja Roihun kanssa. En myöskään nähnyt Lauran&Tomun suoritusta kun alettiin sählätä lähtöä Roihun kanssa. Roihu alkoi siinä jotakin häröillä, kun bongasi Miikun radan toiselta puolelta ja meidän lähtö hieman viivästyi. Siinä vaiheessa kun Laura&Tomu oli jo loppusuoralla, mä vielä räpelsin Roihulta kaulapantaa pois ja meni aikaa vielä pitkälti sen jälkeenkin kun Tomu oli jo maalissa. Lopulta sain pannan pois ja päästiin lähtemään. Roihu oli kyllä niin super! Itse sähelsin kaikenlaista ja olin loppusuoralla taas kilsan myöhässä, mutta se meni varmasti esteet oikeassa järjestyksessä, joten nollalla maaliin! Tämä suoritus pelasti paljon meidän joukkueen osalta, vaikka aikaa menikin siinä alkusähellyksessä. Lopulta meidän huippujoukkue oli sijalla 23. Ei siis paskemmin ja ensi vuonna uudestaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)