Viikonloppuna puuhailtiin siis vähän monenlaista ja molemmat bc:t pääsi tekemään.
Lauantaina aloiteltiin aamulla tokotreeneillä, kun Pimulla alkoi Tamskin VOI/EVL-kurssi. Osallistujat (+vetäjä) oli tismalleen samat, kuin viime kevään VOI-kurssilla, joten tuttuun porukkaan päästiin. Alkuun jonkinmittainen paikallamakuu EVL-tyyliin, joka muute ok, mutta maahanmenoon kaksi käskyä. Yksilöliikkeistä tehtiin ensin zetaa siten, että laitoin istumaan joka pätkällä. Teki nyt tosi hienosti istumiset ja muutenkin ihan mallikkaasti, vaikka ei zetaa olla koskaan tehty. Sitten luoksetulo, joka meni ihan käsille. Ekalla yrityksellä hiipparoi tosi pahasti ja meni itsenäisesti ekalle pysäytystörpölle seisomaan! Kutsuin siitä tulemaan ja hiipparointi jatkui pari metriä kunnes laittoi itsensä maihin. Voi pöh! Toisella yrityksellä teki ihan samoin, vaikka tarkoituksena oli tehdä läpijuoksu, mutta kolmannella sitten onnasi läpijuoksu ja siitä palkka. Yritin vielä kerran kisamaisesti ja nyt teki stopit hyvin, eikä ennakoinut. Sitten vielä ruutu, joka myös kosahti ihan täysin. Ekalla yrittämällä meni oikean takatörpön luo tarjoamaan merkkiä ja eikä ne muutkaan yritykset olleet kovin vahvoja, vaan hakeutui vaan sinnikkäästi oikeaan laitaan ruudun ulkopuolelle, vaikka laitoin lätkänkin ruutuun. Toinen pöh! Ruuudussa ei ollut nauhoja, joten näköjään Pimu ei vaan osannut yhtään hahmottaa sitä.
Näistä treeneistä siis todella huono mieli, eikä kovin luottavainen fiilis sunnuntain koetta silmällä pitäen.
Iltapäivällä lähdin Minnin kanssa SDP:lle aksaamaan, kun oltiin Jingin kanssa varattu taas vuorot peräkkäin. Jussi toi vielä mulle suoraan hakutreeneistä Urhon ja Priiman hallille, joten pääsin tekemään myös bc-aksaa. Tehtiin helpohkoa rataa, jossa kuitenkin pääsi tekemään takanaleikkauksia, joten Minnille hyvää treeniä. Heti alkuun Minnin kanssa nollalla koko hoito läpi ja sitten vielä vähän erikseen puomi- ja keppihinkkausta. Hyvä Minni!
Sitten Priima kehiin ja yritin räpeltää senkin kanssa pätkissä saman radan läpi. Ensimmäiset neljä estettä menikin ihan kivasti, eikä sen pidempiä pätkiä taidettu päästäkään, kun eräs otti taas musta painetta. Hankaluuksia tuotti takanaleikkaukset ja mua kohti hyppäämiset. Saatiin kuitenkin mentyä koko rata läpi niissä muutaman esteen pätkissä. Kepit ja kontaktit on sillä kyllä tosi hyvällä mallilla.
Pääsin treenaamaan sitten myös Urhon kanssa ja tehtiin alun kolmea hyppyä molempiin suuntiin. Lelupalkka oli valmiina hyppyjen takana, ja ihan kivastihan se sinne irtosi. Kehitin sille oman lähtörutiinin, eli se tulee lähdössä jalkojen väliin. Lähdössä pysymistä ei treenattu, vaan Jing piteli sitä kiinni. Superlujaa se kyllä meni ~10cm rimoilla. :) Loppuun vielä keinun paukutteluleikkiä, vaikka eipä se siitä yhtään hätkähtele. Hieno Urponen! Toivottavasti saan jatkossakin aksailla sen kanssa.
Sunnuntaina oli sitten Pimu kuudes VOIVOI-koe. Aamulla oli vielä ihan pakko tehdä omassa pihassa ruutu kertaalleen, kun se lauantainen treeni meni niin pieleen. Onneksi ei mitään ongelmia, joten kohtuuluottavaisin mielin kisoihin. Tuomarina meillä siis Juha Kurtti ja tässä kootut selitykset pisteineen:
Paikkamakuu 10
WTF?? Pimu oli ihan tuhannen kierossa ja naama täynnä hallin pohjan kumirouhetta kun tulin kehään, joten olin ihan varma, että se on vähintään noussut seisomaan tai pyörinyt siellä maassa. Tuomari näytti vaan koko ryhmälle kymppiä, joten olin vähintäänkin ihmeissäni. Siljalta sitten kuulin, että Pimu oli rapsutellut itseään ihan alussa, mutta maannut sitten ihan rauhassa pää maassa. Kymppi tuntuu siis hieman oudolta.
Yksilöliikkeisiin jouduttiin hieman yllättäen, kun meitä edeltävän koirakon ohjaaja olikin EVL-kehässä toisen koiransa kanssa juuri kun olisi ollut heidän vuoro, ja meidät huudettiin sitten niiden sijaan kehään. Aivan kauhea paniikki iski! En ollut viritellyt Pimua yhtään ja olin maailman epävalmistautunein siinä vaiheessa. Kiirellä leikitin Pimua hieman, mutta en vaan kehdannut ottaa kunnolla aikaa virittelyyn vaan tosi hätäisesti sitten rynnittiin kehään.
Seuraaminen 8,5
Jätätti ja lahnaili alussa, mutta parani loppua kohden. Perusasennot teki kaikki ja askeleet oli hyvät.
Liikkeestä istuminen 7
Alkoi ennakoida ja jäi seisomaan ennen liikkurin jättökäskyä. Tuli mulkaisusta mukaan ja teki sitten istumisen ihan ok. Annoin ihan kunnon olkapääavun.
Luoksetulo 10
No ei kyllä ollut tämäkään kympin arvoinen, mutta ihan jees kuitenkin.
Ruutu 10
Se löysi! Sanoin taas seismaahan, vaikka piti sanoa vaan se seis. Plääh.
Hyppynouto 10
Oli hyvä.
Metallinouto 9
Paluumatkalla oli ihan suu auki, siitä piste.
Tunnari 0
Kapulat ringissä ja oma ylhäällä. Ihan perussetti siis ja haisteli omankin, mutta toi sitten viereisen. En tiedä missä vika.
Kaukot 0
Nousi maasta vielä istumaan, mutta sen jälkeen en saanut sitä seisomaan vaan painui maihin. Maasta ei noussut myöskään enää ollenkaan seisomaan, joten jätin sarjan kesken. Kerrassaan surkea esitys.
Kokonaisvaikutus 8
Kurtti ei tykännyt kun Pimu käyttäytyi epäbordercolliemaisesti ja haahuili siirtymissä. Olisi siis pitänyt pysytellä paremmin mun vierellä. Siirtymät oli kyllä ihan kauheat ja Pimu koomaili kehän reunalle, johon olin alkupaniikissa viskannut takin ja lelun ym. kamat. Normisti ne olis jätetty Pimun näkemättä. Jokaisen liikkeen alkuun jouduttiin vielä hinkkaamaan perusasentoa ihan sikakauan.
Yhteispisteet 221 ja VOI3-tulos. Siihen nähden, että menetettiin 80 pistettä noissa kaukoissa ja tunnarissa, ihan hienosti siis meni. Jos oltais edes jompi kumpi niistä saatu tehtyä, niin mahkut olis ollut ykköseen. Mutta kun ei, niin ei ja täten perun meidän agikisakiellon, koska jotain onnistumisia mun on vaan nyt saatava. Sen verran paha kisamasennus tästä seurasi, ja luultavasti Pimullekin tekis hyvää kisata jossain kivassa lajissa vaihteeksi. Vielä on ne joulukuun alun tokokisat jäljellä, mutta sen jälkeen sitten pistetään varmaan toko tauolle ja keskitytään tekemään jotain kivaa sen sijaan. Tai ainakin treenaillaan vaan jotain kivoja liikkeitä, eikä hinkata yhtään. Pimun mielentila on vaan jotain niin kauheeta tokokehässä, että pakko sitä on saada paremmaksi. Muuten en kehtaa enää mennä kokeisiin.
Kokeesta sitten suoraan Miikulle treenailemaan viestiä. Urho teki helpohkon treenin ääniavuilla ja näköyhteydellä. Pimulle vähän vaikeampi, ja se olikin taas oikein pätevänä ja juoksi sikalujaa!
Myöhemmin vielä Urhon Lieska-veli tuli poikkeamaan Miikulla ja olipahan mielenkiintoista vertailla veljeksiä. Urho veti Lieskalle heti kauheat raivarit, kun se tuli pihaan, mutta rauhoittui nopeasti, eikä sen jälkeen tullut mitään suurempia kärhämiä, vaikka etukäteen vähän jänskättikin miten ne tulee toimeen. Ne osasi pääosin leikkiä (=painia) ihan nätisti, mitä nyt Urho "vähän" nylkytti Lieskaa joka välissä. :) Pimu ei myöskään alkuun tykännyt Lieskasta yhtään, murisi ja jäykisteli vaan karvat pystyssä. Lieska oli paljon aikuisemman näköinen kuin puikula-Urpo, vaikka korkeudeltaan ne on about samat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti