Urho päätti sitten aiheuttaa Pimulle vähän lisää saikkua. :( Maanantaina oltiin tavoitteellisten tokotreenien jälkeen radan varressa lenkillä ja Urho juoksi Pimua päin sillä seurauksella, että Pimu jäi hetkeksi paikoilleen huutamaan. Pimu pääsi siitä kuitenkin jonkin ajan päästä itse kävelemään, eikä enää kotona kopeloitaessa aristanut mitään, mutta varmuuden vuoksi Miikku hieroi sen heti tiistaina ja jumisssahan se oli koko koira. Tämän viikon agit peruuntui sitten siinä samalla ja mahdollisesti ensi viikonkin, sillä täytyy hieroa se vielä uudestaan. Olin ehkä jokseenkin raivoissani Urholle tapauksen jälkeen, mutta todennäköisesti se ei oppinut taaskaan mitään ja seuraavalla metsälenkillä yrittää samaa. Pimua päin juokseminen on vaan niin hienoa! Tästä lähtien tuollaisesta pääsee kyllä perkeleiden saattelemana saman tien hihnaan loppulenkin ajaksi.
Maanantain tokot meni Pimulta ihan hienosti. Tehtiin vaan pieniä hinkkauksia ja tunnari. Tunnarissa kapulat ympyrässä ja oma ylhäällä. Merkkasi heti oman, mutta lähti haistelemaan muita ja käytti ainakin kaksi kapulaa suussa ennen kuin toi oman. Pöh. Tehtiin myös ruudun loppuosa ja kaukoja läheltä. Toisella kierroksella luoksetulon stoppeja putken kautta ja siirtymisiä liikkeiden aloituspaikoille nätisti. Paikallamakuukin tehtiin ja muuten hyvin, mutta nousi istumaan kun palasin sen viereen.
Keskiviikkona Urho pääsi taas tuuraamaan Minniä, sillä Minni tuuraa sitten taasen Pimua valkkutreeneissä torstaina. Tein Urhon kanssa radan alkua (5 estettä) ensin pätkissä ja sitten vielä kokonaan ja se meni sen! 5 estettä putkeen, wuhuu! :D Lähtö tapahtui pakkovalssilla, joten sitä treenattiin pari kertaa erikseen ja hienosti pieni heti tajusi tulla käteen. Putkeen piti heittää aika kaukaa ja lähteä itse rynnimään jatkoon, joten sitäkin tehtiin vähän erikseen. Putken jälkeen oli kaksi hyppyä melko suorassa linjassa ja se haki nekin ihan itse vaikka mä juoksin vierellä. Tehtiin myös A:n alastulolla 2on2offia ja vapautussanan kuuntelua. Hyvin alkaa tämäkin sujua. Mä ehkä kohta ryövään Urhon itselleni agikoiraksi. ;)
torstai 14. helmikuuta 2013
maanantai 11. helmikuuta 2013
Jokaiselle jotakin
Minnille aksaa, Priimalle aksaa, Pimulle hakua, tokoa ja aksaa, Urpolle hakua ja tokoa. Vain Nelli jäi tänäkin viikonloppuna ihan ilman treeniä. Karua eläkeläisen elämää. :( Pääsi se sentään eilen vähän juoksentelemaan kaksin Minnin kanssa meidän lähimetsään, mutta sekin lenkki loppui turhan lyhyeen kun cavalierit muuttuivat hangessa lumipalleroiksi.
Viime perjantaina mulla oli koulutusvuoro agivalkun kouluttamassa ryhmässä, mutta Jussi ystävällisesti meni tuuraamaan mua Urhon pentutokoon ja Levekin treeneihin. Kuulemma ihan jees oli mennyt, mutta ihan vielä en saanut Urhon toko-vastuuta vieritettyä takaisin Jussille. Illalla nappasin vielä Priiman meille taas yökylään.
Lauantaina sitten Priiman ja Minnin kanssa YLÖKKin agiwars-epiksiin. Tällä kertaa olin jopa ajoissa paikalla ja varmistin etukäteen, että kaikki möllit tutustuu samaan aikaan, joten en edes myöhästynyt rataantutustumisesta. Möllien rata sisälsi pelkkiä hyppyjä ja putkia, joten se oli pieni pettymys. Muutamaan kohtaan suunnittelin vastakäännöksen, mutta enpä muista tuliko niitä edes toteutettua radalla vai mentiinkö ihan perusohjaamalla. Priima oli taas hieman epävarma hallissa, eikä oikein pystynyt leikkimäänkään siinä ahtaudessa, joten vauhtia ei juuri ollut. Rata meni kuitenkin melko jees, alussa tuli pieni moka kun olin liian edellä ja sain sen kiertämään hypyn. Muuten Priima meni just niin kuin näytettiin, joten yhdellä mokalla maaliin. Maalissa heitin pinkin pallon palkaksi ja siinä vaiheessa Priima pystyi jo vähän vinguttelemaan sitä. Oikeasti se meidän moka olisi ollut hylly, koska Priima livahti hypyn alta, mutta kuulemma meidän tuloksissa oli vain vitonen siitä ja sijoitus ilmeisesti 5.
Kisaavien rata oli sitten vähän hankalampi ja koiraa piti parissa kohtaa ihan tosissaan kuljettaa näpeissä ansaesteiden ohi. Kontakteista oli A ja keinu. En ilmoittanut Priimaa, koska se ei edelleenkään pystynyt rentoutumaan hallissa kunnolla, joten menin vain Minnin kanssa. Minni meni ihan normityyliin ja teki perusvarman nollan. Ihan huippunopeutta ei kyllä menty senkään kanssa, mutta aika riitti 2. sijaan. Vielä olisi yksi osakilpailu jäljellä ja Minnillä lienee ihan hyvät asemat päästä palkinnoille cupissa.
Illalla vielä tallille tokoilemaan Pimun ja Urhon kanssa. Pimu teki VOIVOI-luokkaa. Liikkeestä istuminen ja tunnari kisamaisesti ja ihan ok. Pientä seuraamista tehtiin myös, mutta keuli aika pahasti. Sinänsä positiivinen ongelma, sillä kokeessa jätättää aina. Tehtiin myös vähän kaukoja ja loppuun ruutu pitkältä matkalta kun saatiin väliaita avattua. Noin 10m lähetyspaikasta vasempaan sattui lojumaan yksi merkkitötsä ja jotenkin kummasti Pimu lähti sinne tekemään merkkiä joka kerta kun lähetin ruutuun. :D Lopulta loppui huumori ja keräsin tötsän pois. Sitten löytyi ruutukin ihan kerrasta, mutta olipahan outoa.
Urho teki taas vaihteeksi perusasentoa. Se on vaan niin vaikeeta kun koira on ihan väärän kokoinen. Mun kädet on tottuneet palkkaamaan Pimun korkeudelle. :D Tehtiin myös hyppyä ja ruutua tosi pitkältä sekä lelulla että kosketusalustalla.
Sunnuntaina loppui Pimun agisaikku kun treenailtiin Pro Canisilla yhden perutun treenikerran korvaavat treenit. Sujui ihan odotetusti, eli reikä päässä ja siivekkeet kaulassa ensimmäinen kierros. :D Toisella sitten vähän rauhotuttiin ja saatiin mentyä ihan nättejäkin pätkiä. A:n kontakti oli unohdettu ihan täysin, mutta keinun teki oikein nätisti joka kerta. Tästä tää taas lähtee!
Viime perjantaina mulla oli koulutusvuoro agivalkun kouluttamassa ryhmässä, mutta Jussi ystävällisesti meni tuuraamaan mua Urhon pentutokoon ja Levekin treeneihin. Kuulemma ihan jees oli mennyt, mutta ihan vielä en saanut Urhon toko-vastuuta vieritettyä takaisin Jussille. Illalla nappasin vielä Priiman meille taas yökylään.
Lauantaina sitten Priiman ja Minnin kanssa YLÖKKin agiwars-epiksiin. Tällä kertaa olin jopa ajoissa paikalla ja varmistin etukäteen, että kaikki möllit tutustuu samaan aikaan, joten en edes myöhästynyt rataantutustumisesta. Möllien rata sisälsi pelkkiä hyppyjä ja putkia, joten se oli pieni pettymys. Muutamaan kohtaan suunnittelin vastakäännöksen, mutta enpä muista tuliko niitä edes toteutettua radalla vai mentiinkö ihan perusohjaamalla. Priima oli taas hieman epävarma hallissa, eikä oikein pystynyt leikkimäänkään siinä ahtaudessa, joten vauhtia ei juuri ollut. Rata meni kuitenkin melko jees, alussa tuli pieni moka kun olin liian edellä ja sain sen kiertämään hypyn. Muuten Priima meni just niin kuin näytettiin, joten yhdellä mokalla maaliin. Maalissa heitin pinkin pallon palkaksi ja siinä vaiheessa Priima pystyi jo vähän vinguttelemaan sitä. Oikeasti se meidän moka olisi ollut hylly, koska Priima livahti hypyn alta, mutta kuulemma meidän tuloksissa oli vain vitonen siitä ja sijoitus ilmeisesti 5.
Kisaavien rata oli sitten vähän hankalampi ja koiraa piti parissa kohtaa ihan tosissaan kuljettaa näpeissä ansaesteiden ohi. Kontakteista oli A ja keinu. En ilmoittanut Priimaa, koska se ei edelleenkään pystynyt rentoutumaan hallissa kunnolla, joten menin vain Minnin kanssa. Minni meni ihan normityyliin ja teki perusvarman nollan. Ihan huippunopeutta ei kyllä menty senkään kanssa, mutta aika riitti 2. sijaan. Vielä olisi yksi osakilpailu jäljellä ja Minnillä lienee ihan hyvät asemat päästä palkinnoille cupissa.
Illalla vielä tallille tokoilemaan Pimun ja Urhon kanssa. Pimu teki VOIVOI-luokkaa. Liikkeestä istuminen ja tunnari kisamaisesti ja ihan ok. Pientä seuraamista tehtiin myös, mutta keuli aika pahasti. Sinänsä positiivinen ongelma, sillä kokeessa jätättää aina. Tehtiin myös vähän kaukoja ja loppuun ruutu pitkältä matkalta kun saatiin väliaita avattua. Noin 10m lähetyspaikasta vasempaan sattui lojumaan yksi merkkitötsä ja jotenkin kummasti Pimu lähti sinne tekemään merkkiä joka kerta kun lähetin ruutuun. :D Lopulta loppui huumori ja keräsin tötsän pois. Sitten löytyi ruutukin ihan kerrasta, mutta olipahan outoa.
Urho teki taas vaihteeksi perusasentoa. Se on vaan niin vaikeeta kun koira on ihan väärän kokoinen. Mun kädet on tottuneet palkkaamaan Pimun korkeudelle. :D Tehtiin myös hyppyä ja ruutua tosi pitkältä sekä lelulla että kosketusalustalla.
Sunnuntaina loppui Pimun agisaikku kun treenailtiin Pro Canisilla yhden perutun treenikerran korvaavat treenit. Sujui ihan odotetusti, eli reikä päässä ja siivekkeet kaulassa ensimmäinen kierros. :D Toisella sitten vähän rauhotuttiin ja saatiin mentyä ihan nättejäkin pätkiä. A:n kontakti oli unohdettu ihan täysin, mutta keinun teki oikein nätisti joka kerta. Tästä tää taas lähtee!
torstai 7. helmikuuta 2013
Priima-agia
Eilen treenailin Priiman kanssa Minnin ryhmässä ja se meni kyllä vähintääkin yhtä hienosti kuin Minni. Edelleen palkkana oli pieni vaaleanpunainen vinkupallo ja sehän kiihdytti Priiman mukavaan vauhtiin ja se jopa hieman möykkäsi radan reunalla kun muut meni! Jihuu, se alkaa ehkä syttyä tähän lajiin vihdoinkin. Mentiin aika suoraviivaista rataa, mutta oli siellä pari takaakiertoa ja vastakäännöksen paikkaakin. Priima osasi hienosti kaiken ja meni just sinne mihin sitä ohjattiin. Harvinaista bc-agiterapiaa. :)
Harmillisesti Priin ja Proon hoitoaika alkaa tulla jo täyteen ja pian joudutaan luopumaan ihanasta kaksikosta. Voisin kyllä melkeinpä koska vaan vaihtaa Urhon jompaan kumpaan. Sen verran helppoja tapauksia molemmat. No, on Urhokin jo vähän kehittynyt, sillä otettiin siltä vesikuppi pois yöksi ja yöpissailu loppui siihen. Tai on meillä olohuoneessa pienempi vesikippo koko ajan esillä, mutta Urho ei juo siitä vaan lotraa nimen omaan sillä isommalla. Jos sillä oikeasti olisi jano, niin eiköhän se joisi sitten tuosta olohuoneen kiposta, joten ihan silkkaa pelleilyä se veden latkiminen on ollut.
Harmillisesti Priin ja Proon hoitoaika alkaa tulla jo täyteen ja pian joudutaan luopumaan ihanasta kaksikosta. Voisin kyllä melkeinpä koska vaan vaihtaa Urhon jompaan kumpaan. Sen verran helppoja tapauksia molemmat. No, on Urhokin jo vähän kehittynyt, sillä otettiin siltä vesikuppi pois yöksi ja yöpissailu loppui siihen. Tai on meillä olohuoneessa pienempi vesikippo koko ajan esillä, mutta Urho ei juo siitä vaan lotraa nimen omaan sillä isommalla. Jos sillä oikeasti olisi jano, niin eiköhän se joisi sitten tuosta olohuoneen kiposta, joten ihan silkkaa pelleilyä se veden latkiminen on ollut.
keskiviikko 6. helmikuuta 2013
Pientä aksaa
Koska Pimu on vielä agista tauolla eikä päästy Mouhiksen treeneihin, varasin tiistai-illalle SDP:ltä vuoron Priimalle ja Urholle. Tarkoituksena oli taas hinkata Urhon kanssa hyppyjen suorittamista ilman näkyvää lelua ja Priimalle hyvän mielen vauhdikasta agiepävarmuudenpoistotreeniä. Hyvin onnistui molemmat.
Urho ensin. Otin sille nyt palkaksi Miikulta pentumiittingissä saadun pikkupalleron (onkohan se nyt cuz) ja sehän osoittautuikin oikein mieleiseksi. Aloitettiin yhdellä hypyllä ja käskin Urhon hypätä aina kun sen focus kääntyi esteelle, eikä muhun. Hyvin alkoi tajuta ja saatiin tehtyä sama jo kahdellakin hypyllä ilman että välissä ryysittiin ohjaajan päälle. Olisko vihdoin joku lamppu syttynyt? Parhaimmillaan päästiin kolme hyppyä ilman lelua, huippua edistystä! Tehtiin myös mustaa putkea takanaleikaten, joka olikin pienelle pojalle vähän hankalaa. Tämä putkihan mahdollisesti myös syö pieniä cavaliereja, joten ei mikään ihme. Toisella kiekalla tehtiin puomin alastulolla 2on2offia muuten ihan jees, mutta vapautussanaa ei ole edelleenkään täysin sisäistetty.
Pikku-Priima kiihtyi Urhon treenien aikana ihan mielettömästi kun Urho vingutteli palleroansa ja oli tositosi kiinnostunut lelusta, joten palkkailin sitä sitten sillä samalla. Tehtiin ensin ihan suoraviivaista rataa ja nyt oli ihan mukavasti vauhtia. Sitten treenailtiin vastakäännöksiä, jotka oli aluksi vähän ihmeellisiä pienen bordercollien mielestä ja rima kolisi, mutta alkoi sujua jo ihan kivasti. Treenattiin myös erikseen 2on2offia A:lla ja erityisesti vapautussanaa, joka on Priimallakin vähän vielä hakusessa ja vapautuu milloin mistäkin liikkeestä.
Priima pääsee tänään vielä tuuraamaan Minniä tallille ja taidanpa ottaa Pro:nkin reissuun mukaan, että sekin pääsee välillä vähän haistelemaan kotikuntansa hajuja. Molemmat on kyllä olleet erittäin reippaita ja helppoja hoitolapsia. Hihnassa nämä maalaistollot ei tosin osaa tehdä tarpeitaan, mutta onneksi on aidattu piha ja metsää lähellä. Pimukin lämpeni jo Priimalle ja suostui eilen leikkimään sen kanssa metsälenkillä. Pro:lle sen pitää vielä vähän irvistellä, varsinkin kun Pro yrittää kovasti mielistellä Pimua. Pro on kyllä sellainen sohvamönkijä, että siinä jää cavalieritkin kakkoseksi tai varsinkin alle kun eräs möngertää syliin. Ihme kyllä Minni ei ole vielä hermostunut sille vaan lähinnä vaan väistää kun sohvaeläin mönkii yli.
Urho ensin. Otin sille nyt palkaksi Miikulta pentumiittingissä saadun pikkupalleron (onkohan se nyt cuz) ja sehän osoittautuikin oikein mieleiseksi. Aloitettiin yhdellä hypyllä ja käskin Urhon hypätä aina kun sen focus kääntyi esteelle, eikä muhun. Hyvin alkoi tajuta ja saatiin tehtyä sama jo kahdellakin hypyllä ilman että välissä ryysittiin ohjaajan päälle. Olisko vihdoin joku lamppu syttynyt? Parhaimmillaan päästiin kolme hyppyä ilman lelua, huippua edistystä! Tehtiin myös mustaa putkea takanaleikaten, joka olikin pienelle pojalle vähän hankalaa. Tämä putkihan mahdollisesti myös syö pieniä cavaliereja, joten ei mikään ihme. Toisella kiekalla tehtiin puomin alastulolla 2on2offia muuten ihan jees, mutta vapautussanaa ei ole edelleenkään täysin sisäistetty.
Pikku-Priima kiihtyi Urhon treenien aikana ihan mielettömästi kun Urho vingutteli palleroansa ja oli tositosi kiinnostunut lelusta, joten palkkailin sitä sitten sillä samalla. Tehtiin ensin ihan suoraviivaista rataa ja nyt oli ihan mukavasti vauhtia. Sitten treenailtiin vastakäännöksiä, jotka oli aluksi vähän ihmeellisiä pienen bordercollien mielestä ja rima kolisi, mutta alkoi sujua jo ihan kivasti. Treenattiin myös erikseen 2on2offia A:lla ja erityisesti vapautussanaa, joka on Priimallakin vähän vielä hakusessa ja vapautuu milloin mistäkin liikkeestä.
Priima pääsee tänään vielä tuuraamaan Minniä tallille ja taidanpa ottaa Pro:nkin reissuun mukaan, että sekin pääsee välillä vähän haistelemaan kotikuntansa hajuja. Molemmat on kyllä olleet erittäin reippaita ja helppoja hoitolapsia. Hihnassa nämä maalaistollot ei tosin osaa tehdä tarpeitaan, mutta onneksi on aidattu piha ja metsää lähellä. Pimukin lämpeni jo Priimalle ja suostui eilen leikkimään sen kanssa metsälenkillä. Pro:lle sen pitää vielä vähän irvistellä, varsinkin kun Pro yrittää kovasti mielistellä Pimua. Pro on kyllä sellainen sohvamönkijä, että siinä jää cavalieritkin kakkoseksi tai varsinkin alle kun eräs möngertää syliin. Ihme kyllä Minni ei ole vielä hermostunut sille vaan lähinnä vaan väistää kun sohvaeläin mönkii yli.
tiistai 5. helmikuuta 2013
Pimu is back!
Jee, eilen päästiin kunnolla tokoilemaan Pimun kanssa. Saikku on nyt siis virallisesti ohi, paitsi agin osalta. Pimu pääsi eilen myös ekaa kertaa leikkauksen jälkeen lenkkeilemään ilman hihnaa, joten nyt aletaan elämään taas normaalisti.
Tehtiin tallilla taas vain puolella kentällä ja kaksi kierrosta. Paikallaoloihin ei osallistuttu, kun toisen masu on vielä niin karvaton, että kylmähän sille varmaan olis tullut. Ekalla kiekalla koitin seuraamista lukuunottamatta kaikki voittajan liikkeet läpi, jotta saatiin jonkinlainen kuva, mitä me osataan. Ja osataanhan me. Pimu oli ihan pähkinöinä kun pääsi vihdoin treenaamaan, joten lievää ylivirettä oli ilmassa. Liikkeestä istuminen, ruutu, tunnari erittäin ok. Hyppynoudossa sattui työtapaturma kun heitin niin vinoon ettei palauttanut hypyn kautta. Toisella yrityksellä osasin heittää paremmin ja onnasi tämäkin. Metsku ja luoksetulo myös hyvin. Kaukoissa teki kaikki vaihdot, mutta tekniikka on hajalla ja eteni. Tältä pohjalta siis lähdetään viimeistelemään kisakuntoa kolmen viikon päästä olevaan kokeeseen. Ihan hyvältä siis näyttää.
Toisella kiekalla saatiin väliaita avattua, kun koiratanssijat lopetteli etuajassa ja tehtiin superpitkältä matkalta ruutu. Ja mä osasin stopata sen ajoissa, hyvä mä! Tehtiin myös luoksetulo kisamittaisena ja siinä ihan superhieno stoppi, mutta makuun tuli läpi. OHO. Tätä sitten pari kertaa uusittiin.
Urho oli mukana ja pääsi ihan lopussa halliin vähän opettelemaan käyttäytymistä. Ehkä puoli minuuttia se katseli tilannetta ja sitten pääsi suusta HAU! Roudasin sen saman tien ulos ja hetken päästä tultiin takaisin. Sitten pystyi jo olemaan hiljaa. Pimun kanssa lenkkeillessä se on nyt alkanut huutamaan myös vastaantulijoille, koska reagoi Pimun jännittyneisyyteen. Yksinään tai cavojen kanssa Urho pystyy olemaan ihan nätisti. Myös Priiman ja Pron kanssa lenkkeillessä ei ole ollut ongelmaa. Pimu on siis syypää tähänkin. :D Jonkinlaista mörköikääkin on ollut havaittavissa ja viikonloppuna Urholla oli suuria vaikeuksia uskaltaa tulla autoon etupenkille ja SDP:n lämmityslaitekin oli yhtäkkiä ihan kauhea ilmestys.
Tehtiin tallilla taas vain puolella kentällä ja kaksi kierrosta. Paikallaoloihin ei osallistuttu, kun toisen masu on vielä niin karvaton, että kylmähän sille varmaan olis tullut. Ekalla kiekalla koitin seuraamista lukuunottamatta kaikki voittajan liikkeet läpi, jotta saatiin jonkinlainen kuva, mitä me osataan. Ja osataanhan me. Pimu oli ihan pähkinöinä kun pääsi vihdoin treenaamaan, joten lievää ylivirettä oli ilmassa. Liikkeestä istuminen, ruutu, tunnari erittäin ok. Hyppynoudossa sattui työtapaturma kun heitin niin vinoon ettei palauttanut hypyn kautta. Toisella yrityksellä osasin heittää paremmin ja onnasi tämäkin. Metsku ja luoksetulo myös hyvin. Kaukoissa teki kaikki vaihdot, mutta tekniikka on hajalla ja eteni. Tältä pohjalta siis lähdetään viimeistelemään kisakuntoa kolmen viikon päästä olevaan kokeeseen. Ihan hyvältä siis näyttää.
Toisella kiekalla saatiin väliaita avattua, kun koiratanssijat lopetteli etuajassa ja tehtiin superpitkältä matkalta ruutu. Ja mä osasin stopata sen ajoissa, hyvä mä! Tehtiin myös luoksetulo kisamittaisena ja siinä ihan superhieno stoppi, mutta makuun tuli läpi. OHO. Tätä sitten pari kertaa uusittiin.
Urho oli mukana ja pääsi ihan lopussa halliin vähän opettelemaan käyttäytymistä. Ehkä puoli minuuttia se katseli tilannetta ja sitten pääsi suusta HAU! Roudasin sen saman tien ulos ja hetken päästä tultiin takaisin. Sitten pystyi jo olemaan hiljaa. Pimun kanssa lenkkeillessä se on nyt alkanut huutamaan myös vastaantulijoille, koska reagoi Pimun jännittyneisyyteen. Yksinään tai cavojen kanssa Urho pystyy olemaan ihan nätisti. Myös Priiman ja Pron kanssa lenkkeillessä ei ole ollut ongelmaa. Pimu on siis syypää tähänkin. :D Jonkinlaista mörköikääkin on ollut havaittavissa ja viikonloppuna Urholla oli suuria vaikeuksia uskaltaa tulla autoon etupenkille ja SDP:n lämmityslaitekin oli yhtäkkiä ihan kauhea ilmestys.
maanantai 4. helmikuuta 2013
Minni Vantaalla
Mulla oli lauantaina taas Minnin kanssa laatuaikaa, kun käväistiin Vantaalla Vuokkoset-areenalla kisaamassa pari starttia. Paikka oli kyllä erittäin kiva ja lenkkimaastot tosi mahtavat. Tuonne täytyy lähteä toistekin. Tuomarina mineillä taas Anne Savioja ja radat oli ihan mentävissä.
Ekalla radalla mietin pitkään miten ohjaan Minnin kepeille ja pieleenhän se sitten meni. Olisi pitänyt vaan vetää vauhdilla toiselle puolelle, kun torstain treeneissäkin se osasi sen niin hyvin, mutta menin sitten taas lähettämään avokulmaan seisomalla itse paikoillaan, kuten olisin Pimun ohjannut. Eihän Minni edelleenkään etene yhtään jos mä en liiku, joten tästä eka moka. Toinen moka sitten ihan perus takaakierto, jossa ei pitänyt olla mitään vaikeeta. Jotenkin Minni vaan änki itsensä mun selän takaa hypyn väärin päin. Loppuradalla testailin sitten mm. vastakäännöksiä ja niistoa ja onnasi erittäin hyvin. Puomin kontaktilla loikkasi törkeästi mun käden yli, joten tätä sitten hieman hinkattiin lämppäesteillä ratojen välissä.
Toisella radalla sitten päätin, että nolla tehdään vaikka väkisin. Muuten ihan perusrata, mutta A:n jälkeinen kuvio oli tosi hankala ellei voinut jättää koiraa A:lle. Riskillä oli siis pakko vetää ja jättää alastulokontakti herran haltuun. Minni meni oikein pätevästi koko radan ja toiseksi viimeisenä esteenä ollut puomikin otettiin sitten erityisen varman päälle. En ollut varma maalissa oliko A:lta tullut loikka vai ei, mutta nolla meille ilmestyi tulostaululle, joten riski kannatti tällä kertaa. Sijoitus tosin oli vasta 10./48 etenemällä 3,95m/s.
Ihan jees menoa siis taas Minniltä ja tosi hyvässä kunnossa se on pysynyt edelleen. :) Pakkojuottamista harrastetaan joka päivä ja vielä extra-paljon kisoissa/treeneissä. Lisäksi oon pitänyt sillä nyt paksua takkia back on track -verkkoloimen sijaan aina treeneissä/kisoissa, vaikka ei olisikaan pakkasta ja ratojen välissä tietty tehty edelleen kunnon pitkät lenkit ja pakkopissatus, että lähtee kuonat liikkeelle. Kevättä odotellaan, että saisi sheivata siltä tuon hormonipörrökarvan pois. Melkein jo hävettää kisata sen kanssa, kun se näyttää tosi lihavalta tuon joka suuntaan sojottavan pörrön kanssa. Oikeasti se on nyt laihimmassa kunnossa mitä se on ikinä ollut.
Urhon kanssa tokoiltiin perjantaina ensin pentukurssilla ja sen jälkeen taas Levekin vuorolla. Pentutokossa oli aiheena häiriöt ja ne todellakin oli Urholle hieman liikaa. Miikku kylvi kentän täyteen ruokakippoja ja leluja, joten arvata saattaa pystyikö Urho sen jälkeen tekemään enää mitään. Ei edes kyennyt leikkimään kunnolla. Ruoan vetovoima oli vaan niin valtava kun vielä kasvattajatäti kävi niitä kippoja jakelemassa, niin tottakai ne oli sen mielestä kaikki tarkoitettu pikku-Urholle. Kyllä se sitten vähän maahanmenoja pystyi tekemään sivummalla ja lopputunnista luoksetulon kippojen keskellä, mutta olipahan vaikeeta. Levekin vuorolla tehtiin muistaakseni perusasennon hinkkausta, hyppyä ja luoksetulo.
Tällä viikolla vihdoin Pimu pääsee myös tokoilemaan! Saa nähdä mitä se enää osaa. Tällä viikolla on myös vähän erilaista äksöniä kun hain eilen Miikulta Pron ja Priiman meille hoitoon. Urholla koitti siis onnenpäivät, kun sai leikkikavereita. Priiman päänmenoksi on kaavailtu aksatreenejä tälle viikolle, Pron tehtävä on toimia sohvakoirana ja näyttää söpöltä.
Ekalla radalla mietin pitkään miten ohjaan Minnin kepeille ja pieleenhän se sitten meni. Olisi pitänyt vaan vetää vauhdilla toiselle puolelle, kun torstain treeneissäkin se osasi sen niin hyvin, mutta menin sitten taas lähettämään avokulmaan seisomalla itse paikoillaan, kuten olisin Pimun ohjannut. Eihän Minni edelleenkään etene yhtään jos mä en liiku, joten tästä eka moka. Toinen moka sitten ihan perus takaakierto, jossa ei pitänyt olla mitään vaikeeta. Jotenkin Minni vaan änki itsensä mun selän takaa hypyn väärin päin. Loppuradalla testailin sitten mm. vastakäännöksiä ja niistoa ja onnasi erittäin hyvin. Puomin kontaktilla loikkasi törkeästi mun käden yli, joten tätä sitten hieman hinkattiin lämppäesteillä ratojen välissä.
Toisella radalla sitten päätin, että nolla tehdään vaikka väkisin. Muuten ihan perusrata, mutta A:n jälkeinen kuvio oli tosi hankala ellei voinut jättää koiraa A:lle. Riskillä oli siis pakko vetää ja jättää alastulokontakti herran haltuun. Minni meni oikein pätevästi koko radan ja toiseksi viimeisenä esteenä ollut puomikin otettiin sitten erityisen varman päälle. En ollut varma maalissa oliko A:lta tullut loikka vai ei, mutta nolla meille ilmestyi tulostaululle, joten riski kannatti tällä kertaa. Sijoitus tosin oli vasta 10./48 etenemällä 3,95m/s.
Ihan jees menoa siis taas Minniltä ja tosi hyvässä kunnossa se on pysynyt edelleen. :) Pakkojuottamista harrastetaan joka päivä ja vielä extra-paljon kisoissa/treeneissä. Lisäksi oon pitänyt sillä nyt paksua takkia back on track -verkkoloimen sijaan aina treeneissä/kisoissa, vaikka ei olisikaan pakkasta ja ratojen välissä tietty tehty edelleen kunnon pitkät lenkit ja pakkopissatus, että lähtee kuonat liikkeelle. Kevättä odotellaan, että saisi sheivata siltä tuon hormonipörrökarvan pois. Melkein jo hävettää kisata sen kanssa, kun se näyttää tosi lihavalta tuon joka suuntaan sojottavan pörrön kanssa. Oikeasti se on nyt laihimmassa kunnossa mitä se on ikinä ollut.
Urhon kanssa tokoiltiin perjantaina ensin pentukurssilla ja sen jälkeen taas Levekin vuorolla. Pentutokossa oli aiheena häiriöt ja ne todellakin oli Urholle hieman liikaa. Miikku kylvi kentän täyteen ruokakippoja ja leluja, joten arvata saattaa pystyikö Urho sen jälkeen tekemään enää mitään. Ei edes kyennyt leikkimään kunnolla. Ruoan vetovoima oli vaan niin valtava kun vielä kasvattajatäti kävi niitä kippoja jakelemassa, niin tottakai ne oli sen mielestä kaikki tarkoitettu pikku-Urholle. Kyllä se sitten vähän maahanmenoja pystyi tekemään sivummalla ja lopputunnista luoksetulon kippojen keskellä, mutta olipahan vaikeeta. Levekin vuorolla tehtiin muistaakseni perusasennon hinkkausta, hyppyä ja luoksetulo.
Tällä viikolla vihdoin Pimu pääsee myös tokoilemaan! Saa nähdä mitä se enää osaa. Tällä viikolla on myös vähän erilaista äksöniä kun hain eilen Miikulta Pron ja Priiman meille hoitoon. Urholla koitti siis onnenpäivät, kun sai leikkikavereita. Priiman päänmenoksi on kaavailtu aksatreenejä tälle viikolle, Pron tehtävä on toimia sohvakoirana ja näyttää söpöltä.
perjantai 1. helmikuuta 2013
Urhon ja Minnin treeniviikko
Pimu on jatkanut huilaamista, joten Urho ja Minni on päässeet taas tuurailemaan. Maanantaina käytiin Pimun kanssa Vethausissa kontrollissa ja haavat näytti sen verran hyvältä, että saatiin lupa palata normaaliin elämään pikku hiljaa. Lenkkejä on nyt pidennetty, mutta edelleen mennään vain hihnassa. Ensi viikolla ajattelin tehdä paluun tokotreeneihin ja seuraavalla viikolla sitten aloitellaan varovasti aksaa.
Keskiviikkona Urho oli taas mukana tallilla tuuraamassa Minniä mun kouluttamassa ryhmässä. Tein sen kanssa vain yhtä hyppyä ja kontaktitraineria. Kontakti oli kyllä melko pätevää taas, mutta vapautussanaa se ei vielä ole sisäistänyt vaan lähtee käden heilautuksella. Alettiin treenailla nyt sitäkin. Yhdellä hypyllä (rima 25cm) yritettiin saada Urhoa hakemaan esteitä itsenäisesti ilman ohjaajan päälle ryysäämistä. Olipahan vaikeeta. En tiedä saadaanko tuota koskaan mun taidoilla mihinkään kuntoon. Lelulle kyllä ampuu hienosti, mutta jos ei hypyn takana ole lelua näkyvissä, niin hypätään pää ohjaajaa kohti kenottaen ja usein ryysitään myös koko hypystä ohi kun saalistetaan juoksevaa ohjaajaa.
Torstaina Minni pääsi valkkutreeneihin tuuraamaan Pimua ja olipahan kivaa! Teemana oli rata ja treenattiin jossain agi.fi-lehdessä ollutta 24 esteen rataa, joka sisälsi mm. kepit neljä kertaa hankalista kulmista. Eka yritys tietty nollalla läpi ja sitten hinkkailtiin paria käännöstä vähän tiukemmiksi ja koitin kepeille vähän epämukavia ohjauksia ikuisten myöhässä olevien pakkovalssien sijaan. Toisella kierroksella taas koko homma nollalla läpi, vaikka tein kaikki kepeille menot pienellä riskillä. On se vaan niin helppoa kun on helppo koira. :)
Toivottavasti Minnin nollaputki jatkuu huomenna Vantaalla, jossa kisataan kaksi agirataa.
Keskiviikkona Urho oli taas mukana tallilla tuuraamassa Minniä mun kouluttamassa ryhmässä. Tein sen kanssa vain yhtä hyppyä ja kontaktitraineria. Kontakti oli kyllä melko pätevää taas, mutta vapautussanaa se ei vielä ole sisäistänyt vaan lähtee käden heilautuksella. Alettiin treenailla nyt sitäkin. Yhdellä hypyllä (rima 25cm) yritettiin saada Urhoa hakemaan esteitä itsenäisesti ilman ohjaajan päälle ryysäämistä. Olipahan vaikeeta. En tiedä saadaanko tuota koskaan mun taidoilla mihinkään kuntoon. Lelulle kyllä ampuu hienosti, mutta jos ei hypyn takana ole lelua näkyvissä, niin hypätään pää ohjaajaa kohti kenottaen ja usein ryysitään myös koko hypystä ohi kun saalistetaan juoksevaa ohjaajaa.
Torstaina Minni pääsi valkkutreeneihin tuuraamaan Pimua ja olipahan kivaa! Teemana oli rata ja treenattiin jossain agi.fi-lehdessä ollutta 24 esteen rataa, joka sisälsi mm. kepit neljä kertaa hankalista kulmista. Eka yritys tietty nollalla läpi ja sitten hinkkailtiin paria käännöstä vähän tiukemmiksi ja koitin kepeille vähän epämukavia ohjauksia ikuisten myöhässä olevien pakkovalssien sijaan. Toisella kierroksella taas koko homma nollalla läpi, vaikka tein kaikki kepeille menot pienellä riskillä. On se vaan niin helppoa kun on helppo koira. :)
Toivottavasti Minnin nollaputki jatkuu huomenna Vantaalla, jossa kisataan kaksi agirataa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)