Eilen käytiin tällä erää viimeistä kertaa Koirakoutsi-treeneissä. Pimun juoksujen takia mentiin eri ryhmään kuin normisti, ettei Rudi-bc ym. nuoret pojat häiriinny liikaa. :D Tässä ryhmässä en kyllä yhdenkään koiran huomannut ottavan meistä pahemmin häiriötä, mutta yritettiin pysytellä odotteluajat sivummalla. Tehtiin helppoja ja kivaa, eli hyppynouto ja metallinouto. Tosi hyvin meni, ja vaikka Pimu muuten olikin vähän outo, niin liikkeiden aikana pystyi ihan normisuoritukseen. Itse tosin taas sähläilin kapuloiden kanssa ja melkein tippui taas kun Pimu avaa suun heti kun kosken kapulaan. Yritän nyt opetella ottamaan kapulan vasurilla, niin ei tarvitse niin paljoa kumartua Pimua kohti ja suu pysyy paremmin kiinni. Lisäksi tehtiin paikallamakuu ja häiriköitiin toisten paikallamakuuta seuruilla ja luoksetuloilla. Itsekseni hinkutin kaukoja ja sivulletuloja. Ensi viikosta eteenpäin tokoillaan sitten Tamskin tavoitteellisessa ryhmässä.
Urho vaikuttaa jo paremmalta. Vuorokauden paasto ja Attapekt teki tehtävänsä ja viime yö saatiin olla ilman ylimääräisiä herätyksiä. Nyt se alkaa olla jo vähän liian kiinnostunut Pimun peräpäästä, joten ihan varmuuden vuoksi eristetään koirat työpäivän ajaksi, vaikka en tiedä pystyykö tuollainen pikkupoika vielä oikeasti edes pistämään Pimua paksuksi. Parempi kuitenkin olla vähän ylivarovainen. Pimun päänmenoksi on jo suunnitteilla sterilointi tulevana talvena, joten vastaavia ongelmia ei enää tämän jälkeen tule.
tiistai 25. syyskuuta 2012
maanantai 24. syyskuuta 2012
Bortsuille peekoota ja Minnille nollia
Viime viikolla ei treenailtu tiistain jälkeen mitään, mutta viikonloppuna oli pientä äksöniä kaikille muille, paitsi Nellille. Jussin hakuporukka piti viikonloppuna haku/pk-leiriä Kangasalla ja mä tungin itseni sinne mukaan lauantaina, kun luvassa oli viestikoulutusta. Vaikka en pidäkään itseäni yhtään pk-ihmisenä (= metsässä tuntikausia rämpijänä), niin viesti oli kyllä kivantuntuinen laji. Ensin kuunneltiin teoriaa ja sitten treenailtiin käytännössä. Mä olin Jussin parina Pimulle ja Urholle ja sainpa vielä olla Miikullekin parina Priiman ja Roihun kanssa. Kaikki paitsi Urho oli huisin päteviä! Urholla ei ihan keskittyminen vielä riittänyt näin "vaativaan" touhuun, eli kahden ihmisen välillä juoksemiseen. :D Varmasti jatketaan tämän lajin treenailuja molempien kanssa.
Sunnuntaina Jussi ja Urho jatkoi leireilyä ja mä suuntasin Minnin kanssa Lietoon. Olin ilmoittanut sen neljästä tarjolla olleesta startista vain kahdelle Luomalan radalle. Tosi kiva, että starttien tuomarit oli ilmoitettu etukäteen, niin ei tullut sitten ylläreitä/pettymyksiä jos olisikin "joutunut" Jaloselle. :) Koko päivän satoi ja en sen takia saanut Minniä pissaamaan ennen ekaa starttia. Mähän olen näiden suhteen aika neuroottinen, ja valmistautuminen menee melkein pilalle, ellei koira suostu tekemään tarpeita ennen kisaa. Rata oli tyypillinen Luomala, eli kiva, helpohko ja ihanneaika löysä. Pakko oli vaan unohtaa, että koiralla on mahdollisesti rakko melko täynnä ja yrittää tehdä normisuoritus. Se onnistui! Oon siis ehkä jonkin verran kehittynyt kisaajana, sillä joskus aikaisemmin tuollainen asia olisi vaivannut niin paljon, että en olisi pystynyt keskittymään kunnolla. Ainoastaan yhdessä takaakierrossa meinasin liukastua ja toisessa olin pikkuisen myöhässä ja sain Minnin vasta viime hetkillä kammettua esteen taa, mutta muuten rata ja Minni meni just niin kuin olin suunnitellut. Nolla siis napsahti ja sijoitus 6.
Toinen rata vaikutti vähän hankalammalta, mutta ihan mentävältä. Ekan radan jälkeen olin piiiiiitkän kävelytyksen seurauksena saanut Minnin vihdoin pissaamaan, joten oli yksi huoli vähemmän. Tämäkin rata meni muuten ihan käsikirjoituksen mukaan, mutta kepeille mentäessä tehtiin kauhea lenkura, kun Minni oli ihan menossa A:n jälkeen ansaputkeen, mutta kilttinä tyttönä tuli sieltä huutamalla takaisin. Tehtiin siis taas nolla ja sijoitus 5.
Melko hienoa, taas tuplanolla! Kisakirjasta ihmettelin, että miten siellä on merkattu Minnin molemmille radoille sama aika, että onko siinä käynyt joku virhe, mutta tosiaankin me tehtiin molemmilla radoilla sadasosasekunnilleen sama aika! Melko tarkkaa työtä Minniltä. :D Ihanneajatkin oli samat, joten saatiin sama tuloskin -6,68 molemmilla radoilla. Sijoitukset sentään oli erit. Sertiin olisi pitänyt pinkoa monta sekuntia lujempaa, mutta se ei tällä reissulla ollutkaan tähtäimessä.
Nyt meiltä taitaa puuttua enää yksi aginolla ensi vuoden SM-kisoihin, hyppärinollia meillä on jo liikaa. Tästä eteenpäin kisaillaan noin yhdet kisat kuukaudessa kevääseen asti, että saadaan Minni varmasti pidettyä kisakunnossa kesää varten.
Urho palautui leiriltä hieman huonokuntoisena ja ripuloi koko viime yön. :( Ilmeisesti syönyt vähän liikaa herkkuja treeneissä, tai ainakin toivottavasti johtuisi siitä, ettei vaan olisi mitään tarttuvaa tautia. Ressukka oli tosi vaisu tänään aamulla, joten Jussi jäi kotiin etätöihin ja pikkuista hoivailemaan. Toivotaan pikaista paranemista.
Sunnuntaina Jussi ja Urho jatkoi leireilyä ja mä suuntasin Minnin kanssa Lietoon. Olin ilmoittanut sen neljästä tarjolla olleesta startista vain kahdelle Luomalan radalle. Tosi kiva, että starttien tuomarit oli ilmoitettu etukäteen, niin ei tullut sitten ylläreitä/pettymyksiä jos olisikin "joutunut" Jaloselle. :) Koko päivän satoi ja en sen takia saanut Minniä pissaamaan ennen ekaa starttia. Mähän olen näiden suhteen aika neuroottinen, ja valmistautuminen menee melkein pilalle, ellei koira suostu tekemään tarpeita ennen kisaa. Rata oli tyypillinen Luomala, eli kiva, helpohko ja ihanneaika löysä. Pakko oli vaan unohtaa, että koiralla on mahdollisesti rakko melko täynnä ja yrittää tehdä normisuoritus. Se onnistui! Oon siis ehkä jonkin verran kehittynyt kisaajana, sillä joskus aikaisemmin tuollainen asia olisi vaivannut niin paljon, että en olisi pystynyt keskittymään kunnolla. Ainoastaan yhdessä takaakierrossa meinasin liukastua ja toisessa olin pikkuisen myöhässä ja sain Minnin vasta viime hetkillä kammettua esteen taa, mutta muuten rata ja Minni meni just niin kuin olin suunnitellut. Nolla siis napsahti ja sijoitus 6.
Toinen rata vaikutti vähän hankalammalta, mutta ihan mentävältä. Ekan radan jälkeen olin piiiiiitkän kävelytyksen seurauksena saanut Minnin vihdoin pissaamaan, joten oli yksi huoli vähemmän. Tämäkin rata meni muuten ihan käsikirjoituksen mukaan, mutta kepeille mentäessä tehtiin kauhea lenkura, kun Minni oli ihan menossa A:n jälkeen ansaputkeen, mutta kilttinä tyttönä tuli sieltä huutamalla takaisin. Tehtiin siis taas nolla ja sijoitus 5.
Melko hienoa, taas tuplanolla! Kisakirjasta ihmettelin, että miten siellä on merkattu Minnin molemmille radoille sama aika, että onko siinä käynyt joku virhe, mutta tosiaankin me tehtiin molemmilla radoilla sadasosasekunnilleen sama aika! Melko tarkkaa työtä Minniltä. :D Ihanneajatkin oli samat, joten saatiin sama tuloskin -6,68 molemmilla radoilla. Sijoitukset sentään oli erit. Sertiin olisi pitänyt pinkoa monta sekuntia lujempaa, mutta se ei tällä reissulla ollutkaan tähtäimessä.
Nyt meiltä taitaa puuttua enää yksi aginolla ensi vuoden SM-kisoihin, hyppärinollia meillä on jo liikaa. Tästä eteenpäin kisaillaan noin yhdet kisat kuukaudessa kevääseen asti, että saadaan Minni varmasti pidettyä kisakunnossa kesää varten.
Urho palautui leiriltä hieman huonokuntoisena ja ripuloi koko viime yön. :( Ilmeisesti syönyt vähän liikaa herkkuja treeneissä, tai ainakin toivottavasti johtuisi siitä, ettei vaan olisi mitään tarttuvaa tautia. Ressukka oli tosi vaisu tänään aamulla, joten Jussi jäi kotiin etätöihin ja pikkuista hoivailemaan. Toivotaan pikaista paranemista.
keskiviikko 19. syyskuuta 2012
Lepokausi
Pimulla alkoi nyt lepokausi, sillä juoksut alkoi eilen. Talvella on suunnitelmissa sterilointi, joten antaa sen nyt huilailla kunnolla, kun pakollisia treeniatukoja ei tämän jälkeen enää tule. Harmillisesti jää nyt parit tokokisat käymättä, mutta tietääpähän ainakin koska voi ilmoittautua seuraaviin. Aksa pistetään totaalitauolle, tokoiluja jatketaan juoksujen ajan ainakin jossain määrin.
Eilen kuitenkin vielä treenattiin. Multa oli jäänyt Hannan treeneistä yksi korvaava kerta väliin ja eilen tuli mahkut päästä käyttämään se, joten menin sitten Pimun kanssa treenaamaan. Pimu oli melko jees, eikä juoksuhousut tuntuneet haittaavan mitään. Puomi/putki-erottelu oli taas päässyt vähän unohtumaan, joten sitä joutui hinkkailemaan. Rimat pysyi hyvin, okseri vaan vähän huonommin, mutta sekin saatiin korjattua.
Koska Pimu sai jo oman treeninsä, otin Minnin illalla Mouhijärvelle. Heti ekalla yrittämällä koko 21 esteen rata nollalla, joten olipahan ihanaa terapia-agilityä! :) Minni meni lujaa, joten Mouhiksen alusta sopi sillekin tosi hyvin. Vähän hinkkailtiin mm. saksalaista, jossa olin ihan vikapaikassa siivekkeellä kökkimässä ja jäin Minnin tielle, sekä valssia renkaalle, jota en vaan osannut/uskaltanut tehdä ajoisssa kun ajattelin, ettei Minni irtoa. Loppuun vielä uusiksi koko rata nollalla, joten ihan huippu Minni! Ihan yllätyin itsekin miten osasin ohjata Minniä niin hyvin. Tehtiin mm. niistoja pariin kohtaan, mitä en oo ikinä Minnille edes opettanut, mutta se vaan osasi. Minni saakin nyt tuurailla Pimua Mouhiksella juoksujen ajan.
Maanantaina treenattiin Pimun kanssa Koirakoutsilla ja yritettiin ekaa kertaa ikinä EVL:n zetaa. Hahaha, eihän siitä mitään tullut. Ihan sama minkä käskyn annoin, niin Pimu vaan istui. Hölmö. :D Sinänsä ihme, että se on nollannut liikkeestä istumisen kaks kertaa kisoissa, kun nyt en saanut sitä seisomaan millään. Lisäksi tehtiin kaksi liikettä putkeen, otin seuraamisen ja luoksetulon, jossa ajattelin palkata ekan stopin. Seuraaminen oli ihan hirveetä ja luoksetulossa ennakoi stopin, joten kutsuin siitä vielä luokse ja stoppasin toisen kerran, josta palkka. Loppuun paikallamakuutreeniä, jossa muut makasi ja mä häiriköin Pimun kanssa tekemällä muiden edessä ja takana seuruuta ja luoksetuloa. Nyt oli hyvää seuruuta ja palkkasin useasti.
Eilen kuitenkin vielä treenattiin. Multa oli jäänyt Hannan treeneistä yksi korvaava kerta väliin ja eilen tuli mahkut päästä käyttämään se, joten menin sitten Pimun kanssa treenaamaan. Pimu oli melko jees, eikä juoksuhousut tuntuneet haittaavan mitään. Puomi/putki-erottelu oli taas päässyt vähän unohtumaan, joten sitä joutui hinkkailemaan. Rimat pysyi hyvin, okseri vaan vähän huonommin, mutta sekin saatiin korjattua.
Koska Pimu sai jo oman treeninsä, otin Minnin illalla Mouhijärvelle. Heti ekalla yrittämällä koko 21 esteen rata nollalla, joten olipahan ihanaa terapia-agilityä! :) Minni meni lujaa, joten Mouhiksen alusta sopi sillekin tosi hyvin. Vähän hinkkailtiin mm. saksalaista, jossa olin ihan vikapaikassa siivekkeellä kökkimässä ja jäin Minnin tielle, sekä valssia renkaalle, jota en vaan osannut/uskaltanut tehdä ajoisssa kun ajattelin, ettei Minni irtoa. Loppuun vielä uusiksi koko rata nollalla, joten ihan huippu Minni! Ihan yllätyin itsekin miten osasin ohjata Minniä niin hyvin. Tehtiin mm. niistoja pariin kohtaan, mitä en oo ikinä Minnille edes opettanut, mutta se vaan osasi. Minni saakin nyt tuurailla Pimua Mouhiksella juoksujen ajan.
Maanantaina treenattiin Pimun kanssa Koirakoutsilla ja yritettiin ekaa kertaa ikinä EVL:n zetaa. Hahaha, eihän siitä mitään tullut. Ihan sama minkä käskyn annoin, niin Pimu vaan istui. Hölmö. :D Sinänsä ihme, että se on nollannut liikkeestä istumisen kaks kertaa kisoissa, kun nyt en saanut sitä seisomaan millään. Lisäksi tehtiin kaksi liikettä putkeen, otin seuraamisen ja luoksetulon, jossa ajattelin palkata ekan stopin. Seuraaminen oli ihan hirveetä ja luoksetulossa ennakoi stopin, joten kutsuin siitä vielä luokse ja stoppasin toisen kerran, josta palkka. Loppuun paikallamakuutreeniä, jossa muut makasi ja mä häiriköin Pimun kanssa tekemällä muiden edessä ja takana seuruuta ja luoksetuloa. Nyt oli hyvää seuruuta ja palkkasin useasti.
maanantai 17. syyskuuta 2012
Minnille tupla
Jotain sentään saadaan välillä onnistumaankin! Eilen kisattiin Minnin kanssa Takkujen kisoissa, joissa miteltiin samalla kertaa myös cavaliermestaruuksista. Tuomarina oli Sari Mikkilä, jonka radoilla en varmaan montaa kertaa ole ollut, kun ei tullut mieleen mitään ennakkokäsitystä radoista tai ihanneajoista. No, radat oli tosi helpot ja ajatkin sen verran löysät, että Minnin tyylisellä koiralla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tehdä se tuplanolla nyt. Ja mehän tehtiin! Ei mennyt oikeastaan edes tiukille, Minni meni just sinne mihin ohjattiin ja itse pysyin kartalla koko ajan. Olipas helppoa! Tämä oli Minnin agiuran vasta toinen tuplanolla, joten on se joskus vähän vaikeampaakin ollut. :D Hidashan se oli, ja kun nollia tuli paljon, niin sijoituksetkin oli huonot. Onpahan kuitenkin nyt yksi asia hoidettu pois alta, joten kyllä me oikeastikin yritetään vielä ensi vuonna päästä Minnin kanssa SM-kisoihin.
Cavamestaruudet ratkottiin tällä kertaa kolmosten virallisen hyppärin yhteydessä. En juurikaan ajatellut koko kisaa, sillä tavoite oli vaan saada se tuplanolla. Niin vain kuitenkin kävi, että Minni oli hyppärillä viidenneksi nopein cava, joten päästiin cavamestaruuksissa palkinnoille. :D Minnin toiseksi paras ystävä, Oliver-cava, on kahtena edellisenä vuonna ollut viides, mutta tällä kertaa Oliver lahjoitti viimeisen palkintopaikan Minnille ollen itse kuudes. :) Palkinnoksi pokaali, kassi ja royal canin -ruokaa. Koskaan aikaisemmin en ole onnistunut cavamestaruuksissa kummankaan koiran kanssa, mutta nyt vihdoin onnistuttiin niissäkin. Harmi ettei Nelli päässyt enää kisaamaan.
Pimukin sai viikonloppuna vähän äksöniä kun kävin sen kanssa ennen Minnin kisoja Tamskin tokovalkkuryhmän näyttökokeessa. Siellä tehtiin paikallamakuu, seuraaminen ja yksi vapaavalintainen liike (ruutu). Ryhmään oli hakemassa niin paljon meitä parempia koirakoita, että olin ihan varma, että ei meitä valita, joten otin tilaisuuden kokeenomaisen treenin kannalta. Kehään menot ja liikkeiden välit oli nyt tosi hyviä, ehkä siksi etten jännittänyt yhtään. Paikallamakuussa Pimu tuijotteli jotain kun annoin maahanmenokäskyn, joten meni vasta toisella alas. Muuten meni ihan normaalisti. Seuraaminenkin oli ihan perus-Pimua, vähän haahuilua, ym. epämääräisyyttä, mutta välillä tosi hyvin. Ruudussa käskytin vähän liian myöhään ja olin katsovinani, että perse on taas takalaidasta ulkona, mutta ei siellä kuulemma tainnut olla kuin häntä pihalla. Muuten sekin ihan ok. Valintapäätöksetkin tuli jo sunnuntai-iltana, ja olin ennustanut ihan oikein eli meitä ei valittu. Päästiin kuitenkin tavoitteellisesti treenaavien ryhmään, joten saatiin hyvä treeniryhmäpaikka, mutta vähän huonommalla treeniajalla. Tästä johtuen tosin joudutaan lopettamaan superhyvät Koirakoutsin tokotreenit, kun tavoiteryhmä treenaa samaan aikaan. :(
Juoksuja ei sitten ole vieläkään näkynyt. Tokoilmot on sisässä 30.9. Takuille ja 7.10. Tamskille, mutta saa nähdä miten niiden kanssa käy.
Cavamestaruudet ratkottiin tällä kertaa kolmosten virallisen hyppärin yhteydessä. En juurikaan ajatellut koko kisaa, sillä tavoite oli vaan saada se tuplanolla. Niin vain kuitenkin kävi, että Minni oli hyppärillä viidenneksi nopein cava, joten päästiin cavamestaruuksissa palkinnoille. :D Minnin toiseksi paras ystävä, Oliver-cava, on kahtena edellisenä vuonna ollut viides, mutta tällä kertaa Oliver lahjoitti viimeisen palkintopaikan Minnille ollen itse kuudes. :) Palkinnoksi pokaali, kassi ja royal canin -ruokaa. Koskaan aikaisemmin en ole onnistunut cavamestaruuksissa kummankaan koiran kanssa, mutta nyt vihdoin onnistuttiin niissäkin. Harmi ettei Nelli päässyt enää kisaamaan.
Pimukin sai viikonloppuna vähän äksöniä kun kävin sen kanssa ennen Minnin kisoja Tamskin tokovalkkuryhmän näyttökokeessa. Siellä tehtiin paikallamakuu, seuraaminen ja yksi vapaavalintainen liike (ruutu). Ryhmään oli hakemassa niin paljon meitä parempia koirakoita, että olin ihan varma, että ei meitä valita, joten otin tilaisuuden kokeenomaisen treenin kannalta. Kehään menot ja liikkeiden välit oli nyt tosi hyviä, ehkä siksi etten jännittänyt yhtään. Paikallamakuussa Pimu tuijotteli jotain kun annoin maahanmenokäskyn, joten meni vasta toisella alas. Muuten meni ihan normaalisti. Seuraaminenkin oli ihan perus-Pimua, vähän haahuilua, ym. epämääräisyyttä, mutta välillä tosi hyvin. Ruudussa käskytin vähän liian myöhään ja olin katsovinani, että perse on taas takalaidasta ulkona, mutta ei siellä kuulemma tainnut olla kuin häntä pihalla. Muuten sekin ihan ok. Valintapäätöksetkin tuli jo sunnuntai-iltana, ja olin ennustanut ihan oikein eli meitä ei valittu. Päästiin kuitenkin tavoitteellisesti treenaavien ryhmään, joten saatiin hyvä treeniryhmäpaikka, mutta vähän huonommalla treeniajalla. Tästä johtuen tosin joudutaan lopettamaan superhyvät Koirakoutsin tokotreenit, kun tavoiteryhmä treenaa samaan aikaan. :(
Juoksuja ei sitten ole vieläkään näkynyt. Tokoilmot on sisässä 30.9. Takuille ja 7.10. Tamskille, mutta saa nähdä miten niiden kanssa käy.
keskiviikko 12. syyskuuta 2012
Äksidenttejä
Kyllä nyt sattuu ja tapahtuu. Maanantaina olin koko lauman kanssa tunnin verran metsässä sillä seurauksella, että Nelli linkutti kolmella jalalla kotiin. :( Metsälenkit on nykyäään Nellin tylsän elämän kohokohtia, joten siellähän sitten riehutaan ihan vanhaan malliin. Ihan loppulenkistä se alkoi pitää oikeaa etujalkaa ylhäällä, enkä löytänyt siitä mitään, joten oliskohan sitten venähtänyt. Se on nyt saanut kipulääkettä ja oli eilen illalla jo suht normaali, mutta tänä aamuna ei halunnut lähteä lenkille. Katsellaan siis tilannetta. Ei se sitä jalkaa enää mitenkään arista ja sitä saa käännellä ja väännellä miten vaan.
Eilen sitten Mouhistreeneissä Pimun treenit alkoi vähän ikävästi, sillä se jostain ihme syystä rysäytti ihan päin alumiinista siivekettä sillä seurauksella, että siiveke meni ihan kieroon ja rimankannatinkin vääntyi. Näytti siltä, että siivekkeen tukijalka olis tökännyt sitä ihan kunnolla mahaan, mutta tutkittiin sitä heti, eikä löytynyt mitään jälkiä/aristusta. Näytti kyllä tosi pahalta, mutta ei Pimu edes vinkaissut. Jatkettiin siis treeniä ja sen jälkeen menikin ihan hullun hyvin! Pariin kertaan saatiin mentyä 16 estettä nollalla, ei siis edes rimoja, joten hyppäsi sikahyvin ja keskittyneesti. Loppupuolella koitin ehkä ekaa kertaa ikinä flippiä ja sehän toimi hyvin. Keppien umpikulma oli Pimulle liian vaikea, mutta muuten ihan törkeän hyvät treenit äksidentistä huolimatta. Tänään täytyy vielä vähän tarkkailla ja syynätä sitä ettei vaan tullut mitään vahinkoa.
Eilen sitten Mouhistreeneissä Pimun treenit alkoi vähän ikävästi, sillä se jostain ihme syystä rysäytti ihan päin alumiinista siivekettä sillä seurauksella, että siiveke meni ihan kieroon ja rimankannatinkin vääntyi. Näytti siltä, että siivekkeen tukijalka olis tökännyt sitä ihan kunnolla mahaan, mutta tutkittiin sitä heti, eikä löytynyt mitään jälkiä/aristusta. Näytti kyllä tosi pahalta, mutta ei Pimu edes vinkaissut. Jatkettiin siis treeniä ja sen jälkeen menikin ihan hullun hyvin! Pariin kertaan saatiin mentyä 16 estettä nollalla, ei siis edes rimoja, joten hyppäsi sikahyvin ja keskittyneesti. Loppupuolella koitin ehkä ekaa kertaa ikinä flippiä ja sehän toimi hyvin. Keppien umpikulma oli Pimulle liian vaikea, mutta muuten ihan törkeän hyvät treenit äksidentistä huolimatta. Tänään täytyy vielä vähän tarkkailla ja syynätä sitä ettei vaan tullut mitään vahinkoa.
maanantai 10. syyskuuta 2012
Hukattuja mahdollisuuksia
Ei ollut toko- ja agilityjumalat tänä viikonloppuna suotuisalla päällä, oon tainnut suututtaa ne pahan kerran. Kolmatta kertaa peräkkäin sössin Minnin kanssa valioitumisen typerällä tavalla ja Pimun VOI-kokeessa varmistelin kapulan kanssa sähläämällä ettei varmasti saada ykköstä. Kyllä tympii nyt todella paljon kaikenlainen koiraharrastaminen. Koirathan oli taas ihan huippuja, mutta miksi itse pitää aina mokata?
Lauantaina tokoiltiin siis Pimun kanssa Hakametsässä. Keli oli ällö, välillä satoi ja välillä ei. Se oli sitten ihan arpapeliä sattuuko juuri omalla vuorolla satamaan. Kenttä onneksi oli ihan ok, eikä kerännyt lätäköitä. Tuomarina Riitta Räsänen ja liikkurina meille tuttu Annukka. Liikkeet oli sekoitetussa järjestyksessä, eikä seuraaminen ollutkaan ekana, joten en sitten viritellyt Pimua juurikaan kehään.
Ruutu 10
Superia! Kävin ennen VOI-luokan alkua näyttämässä Pimulle kehän reunalla missä ruutu on ja ei mitään epäröintiä. Käskytin "seis-maahan" heti kun oli ruudun sisäpuolella.
Hyppynouto 7
Tällä sitten varmistin sen, ettei pisteet riittäneet ykköseen. Eli taas tiputin kapulan kun otin sitä Pimulta!! Voi elämä... Räsänen tarkisti säännöistä paljonko pisteitä voi antaa, olisi halunnut antaa enemmän, koska tämä oli muuten niin hyvä.
Kaukot 7
Ihan alussa kun olin nostamassa Pimua istumasta seisomaan, sen huomio kiinittyi vähän matkan päässä kehästä olleisiin tuttuihin ihmisiin ja meni vähän aikaa, että se huomasi että mä oon käskemässä sitä seisomaan. Teki sitten sen vaihdonkin huonosti ja tuli eteenpäin. S-I-vaihdossa myös eteni, joten yhteensä tuli aika paljon eteen. PÖH, mutta teki kaikki vaihdot kuitenkin ilman kaksoiskäskyjä.
Seuraaminen 8
Ihan jees Pimun seuraamiseksi. Kuulemma mun hidas kävely on liian hidasta. :D
Luoksetulo 8
Tässä sitten Pimu päätti lopullisesti sabotoida ykkösensä. Jätin sen ihan normaalisti, mutta kun pääsin kutsupaikkaan, niin se seisoi siellä! wtf??? Olin taas varma, että meni nollille siinä (ehkä kandeis lukee ne säännöt joskus), mutta onneksi tein kuitenkin liikkeen kunnolla loppuun. Pysähdykset oli hyvät ja pistemenetys siitä alun seisomaan noususta.
Liikkeestä istuminen 0
Tämä oli sitten varsinainen syy miksei saatu ykköstä, mutta onnistuneet hyppynouto tai luoksari olis voinut pelastaa tilanteen, koska tässä kerroin on vaan kolme. Tein ihan normaalisti, ja oli kuulemma niiannut, mutta jäi seisomaan. Olisi siis kannattanut varmistaa ja katsoa, että istuiko, mutta tämä on ollut sen verran varma liike viime aikoina, että sen sitten varmistanut. PLÄÄH.
Metalli 9
Liian hitaasti meni kapulalle, siitä piste pois. Palautusvauhti olikin sitten parempi.
Tunnari 9,5
Jee! Taas se työskenteli pitkään, mutta löysi lopulta. Kapulat oli ringissä. Puoli pistettä vinosta luovutuksesta.
Paikallamakuu 10
Tämä saatiin säälistä. Koepaikalla oli röyhkeitä variksia, jotka aiheutti enemmän tai vähemmän häiriötä varsinkin paikallamakuissa. Pimun vierestä lähti cockeri varisten perään ja Pimu oli myös samalla nytkähtänyt. Räsäsen mielestä oli kohtuuton häiriö, joten ei vähentänyt pisteitä.
Kokonaisvaikutus 8,5
Yhteensä 250,5p VOI2, eli meidän parhaat pisteet tähän mennessä voivoi-luokasta. Kolmella muulla koirakolla meni paremmin, joten ei päästy edes palkinnoille. Pisteiden kuulemisen jälkeen masensi kyllä todella pahasti, en ollut tajunnutkaan että se jäi noin vähästä kiinni. :(
Sunnuntaina sitten Minnin kanssa aksaamaan Nokialle. Kolmoset aloitti, joten oltiin Minnin kanssa vielä kohtuu unessa ekan radan aikaan. Mun mielestä rata oli kiva, vaikka kaikki piti sitä vaikeana. Juuri Minnille (hitaalle koiralle) sopiva ja ihanneaikakin saavutettavissa, eikä radalla ollut puomia, joten kontaktivirheiden mahku oli poissuljettu. Toisin sanoen sertiä tyrkytetään taas nenän eteen, mutta eihän se mulle kelpaa, joten sabotoin radan ottamalla pituudelta kiellon. Kuvittelin taas, että Minni irtoaa sinne Pimun tyylisesti ja lähdin itse jo tekemään valssia keinulle. No ei irronnut ja tuli perässä. :( Tässä sählingissä olin katsovinani, että se olisi koskenut keinuun, mutta tuomari ei tätä nähnyt ja saatiin vaan vitonen + 0,55s yliaikaa. Radalla ei tullut yhtään ihanneaikaista nollaa, joten se olis (taas) ollut nollavoitto ilman tuota sähellystä, johon kului ehkä kolme sekkaa.
Toinen rata oli hyppäri, joten sen pystyi menemään rennosti, sillä hyppynollilla me ei tehdä yhtään mitään. Rata menikin muuten hyvin, mutta jostain syystä Minni jätti kepit kesken vaikka ohjasin ihan normaalisti siinä sen vieressä. Toisella yrityksellä sitten meni loppuun asti, joten tältäkin radalta vitonen + yliaikaa keppien korjaamisesta.
Ensi sunnuntaina Minni kisaa vielä Takkujen kisoissa, mutta sitten varmaan pidetään taukoa. Se on kuitenkin tavallaan "jatkoajalla", joten ei viitsi rasittaa sitä liikaa, jotta pystyttäisiin vielä kisaamaan ainakin ensi kesään asti. Pimullakin on nyt kokeista muutaman viikon tauko, joten olis ihan kiva jos ne juoksut tulis jo. Eilen käytiin pikaisesti tallilla tokoilemassa ja Pimu oli kyllä niin outo, että toivottavasti se olis johtunut vaan alkavista juoksuista, enkä oikeesti olis saanut sitä pilattua ihan kokonaan. Liikkeestä istuminen ei onnistunut sitten yhtään mitenkään ja luoksetulon jätössäkin teki kaikkea häröä.
Lauantaina tokoiltiin siis Pimun kanssa Hakametsässä. Keli oli ällö, välillä satoi ja välillä ei. Se oli sitten ihan arpapeliä sattuuko juuri omalla vuorolla satamaan. Kenttä onneksi oli ihan ok, eikä kerännyt lätäköitä. Tuomarina Riitta Räsänen ja liikkurina meille tuttu Annukka. Liikkeet oli sekoitetussa järjestyksessä, eikä seuraaminen ollutkaan ekana, joten en sitten viritellyt Pimua juurikaan kehään.
Ruutu 10
Superia! Kävin ennen VOI-luokan alkua näyttämässä Pimulle kehän reunalla missä ruutu on ja ei mitään epäröintiä. Käskytin "seis-maahan" heti kun oli ruudun sisäpuolella.
Hyppynouto 7
Tällä sitten varmistin sen, ettei pisteet riittäneet ykköseen. Eli taas tiputin kapulan kun otin sitä Pimulta!! Voi elämä... Räsänen tarkisti säännöistä paljonko pisteitä voi antaa, olisi halunnut antaa enemmän, koska tämä oli muuten niin hyvä.
Kaukot 7
Ihan alussa kun olin nostamassa Pimua istumasta seisomaan, sen huomio kiinittyi vähän matkan päässä kehästä olleisiin tuttuihin ihmisiin ja meni vähän aikaa, että se huomasi että mä oon käskemässä sitä seisomaan. Teki sitten sen vaihdonkin huonosti ja tuli eteenpäin. S-I-vaihdossa myös eteni, joten yhteensä tuli aika paljon eteen. PÖH, mutta teki kaikki vaihdot kuitenkin ilman kaksoiskäskyjä.
Seuraaminen 8
Ihan jees Pimun seuraamiseksi. Kuulemma mun hidas kävely on liian hidasta. :D
Luoksetulo 8
Tässä sitten Pimu päätti lopullisesti sabotoida ykkösensä. Jätin sen ihan normaalisti, mutta kun pääsin kutsupaikkaan, niin se seisoi siellä! wtf??? Olin taas varma, että meni nollille siinä (ehkä kandeis lukee ne säännöt joskus), mutta onneksi tein kuitenkin liikkeen kunnolla loppuun. Pysähdykset oli hyvät ja pistemenetys siitä alun seisomaan noususta.
Liikkeestä istuminen 0
Tämä oli sitten varsinainen syy miksei saatu ykköstä, mutta onnistuneet hyppynouto tai luoksari olis voinut pelastaa tilanteen, koska tässä kerroin on vaan kolme. Tein ihan normaalisti, ja oli kuulemma niiannut, mutta jäi seisomaan. Olisi siis kannattanut varmistaa ja katsoa, että istuiko, mutta tämä on ollut sen verran varma liike viime aikoina, että sen sitten varmistanut. PLÄÄH.
Metalli 9
Liian hitaasti meni kapulalle, siitä piste pois. Palautusvauhti olikin sitten parempi.
Tunnari 9,5
Jee! Taas se työskenteli pitkään, mutta löysi lopulta. Kapulat oli ringissä. Puoli pistettä vinosta luovutuksesta.
Paikallamakuu 10
Tämä saatiin säälistä. Koepaikalla oli röyhkeitä variksia, jotka aiheutti enemmän tai vähemmän häiriötä varsinkin paikallamakuissa. Pimun vierestä lähti cockeri varisten perään ja Pimu oli myös samalla nytkähtänyt. Räsäsen mielestä oli kohtuuton häiriö, joten ei vähentänyt pisteitä.
Kokonaisvaikutus 8,5
Yhteensä 250,5p VOI2, eli meidän parhaat pisteet tähän mennessä voivoi-luokasta. Kolmella muulla koirakolla meni paremmin, joten ei päästy edes palkinnoille. Pisteiden kuulemisen jälkeen masensi kyllä todella pahasti, en ollut tajunnutkaan että se jäi noin vähästä kiinni. :(
Sunnuntaina sitten Minnin kanssa aksaamaan Nokialle. Kolmoset aloitti, joten oltiin Minnin kanssa vielä kohtuu unessa ekan radan aikaan. Mun mielestä rata oli kiva, vaikka kaikki piti sitä vaikeana. Juuri Minnille (hitaalle koiralle) sopiva ja ihanneaikakin saavutettavissa, eikä radalla ollut puomia, joten kontaktivirheiden mahku oli poissuljettu. Toisin sanoen sertiä tyrkytetään taas nenän eteen, mutta eihän se mulle kelpaa, joten sabotoin radan ottamalla pituudelta kiellon. Kuvittelin taas, että Minni irtoaa sinne Pimun tyylisesti ja lähdin itse jo tekemään valssia keinulle. No ei irronnut ja tuli perässä. :( Tässä sählingissä olin katsovinani, että se olisi koskenut keinuun, mutta tuomari ei tätä nähnyt ja saatiin vaan vitonen + 0,55s yliaikaa. Radalla ei tullut yhtään ihanneaikaista nollaa, joten se olis (taas) ollut nollavoitto ilman tuota sähellystä, johon kului ehkä kolme sekkaa.
Toinen rata oli hyppäri, joten sen pystyi menemään rennosti, sillä hyppynollilla me ei tehdä yhtään mitään. Rata menikin muuten hyvin, mutta jostain syystä Minni jätti kepit kesken vaikka ohjasin ihan normaalisti siinä sen vieressä. Toisella yrityksellä sitten meni loppuun asti, joten tältäkin radalta vitonen + yliaikaa keppien korjaamisesta.
Ensi sunnuntaina Minni kisaa vielä Takkujen kisoissa, mutta sitten varmaan pidetään taukoa. Se on kuitenkin tavallaan "jatkoajalla", joten ei viitsi rasittaa sitä liikaa, jotta pystyttäisiin vielä kisaamaan ainakin ensi kesään asti. Pimullakin on nyt kokeista muutaman viikon tauko, joten olis ihan kiva jos ne juoksut tulis jo. Eilen käytiin pikaisesti tallilla tokoilemassa ja Pimu oli kyllä niin outo, että toivottavasti se olis johtunut vaan alkavista juoksuista, enkä oikeesti olis saanut sitä pilattua ihan kokonaan. Liikkeestä istuminen ei onnistunut sitten yhtään mitenkään ja luoksetulon jätössäkin teki kaikkea häröä.
perjantai 7. syyskuuta 2012
Kokeeseen valmistautumista
Eilen mulla oli agivalkussa koulutusvuoro, joten Pimu ei päässyt aksaamaan. Otin sen kuitenkin mukaan ja matkalla Niihamaan poikettiin Hakametsän hiekkakentällä, jossa huominen koekin on. Rakensin ruudun, mutta oli niin kauhea tuuli, että se vähän levisi. Otin ensin ihan pikkuisen seuraamisia, lähinnä palkkasin hyvästä perusasennosta pysähdyksissä. Sitten ruutuun, joka oli siis hieman muuttanut muotoaan. Hyvin lähti, huusin "set" kun oli kohdilla, mutta jatkoi jostain syystä vielä vähän matkaa yli ruudun ja sitten palasi takaisin oikeaan kohtaan, jossa käskin maahan. Outoa. Ehkä se "set"-käsky ei sittenkään ole hyvä. Käppäilin sitten jonkin aikaa edes takas ja kävin palkkaamassa ruutuun. Tehtiin lisäksi metallinouto, joka oli tosi hyvä ja liikkeestä istuminen, joka myös hyvä. Kokeilin vielä huvikseni miten Pimu tekisi täyskäännöksen, jos käännynkin vasemman kautta. Meidän käännös kun leviää aina niin pahasti kun käännyn oikealle. Ei ollut kovin hyvä tämä vasemman kautta käännös, kun ei sitä olla treenattu ikinä, ja Pimu jäi mun jalkoihin, joten en vielä uskalla koittaa sitä kokeessa. Täytyy kyllä ottaa se treenaukseen ja vaihtaa jossain vaiheessa se käyttöön.
Sitten Niihamaan, jossa oli (taas) toinen kenttä vapaana vaikka kalenterissa oli varaus. MURRR!! Otin siinä sitten vielä ruudun kertaalleen ja nyt meni oikein hyvin. Stoppasi hyvin kun huusin "seis" ja saman tien jatkoin "maa", jolla maahan. Olisi varmaan mennyt ilman käskyäkin, mutta treenasin nyt että saan sanottua sen nopeasti. Eli näillä mennään kokeeseen. Tein taas loppukävelyn, mutta nyt Pimu nousi istumaan tokan käännöksen jälkeen, joten kävelin sitten vielä aika pitkään ennen kuin kävin palkkaamassa ruutuun.
Tiistaina aksattiin Mouhijärvellä ja päästiin noin 10 estettä aina kerralla. Radalla pääsi layeroimaan parissa kohdassa, joten niitä sitten myös koitettiin. Tosi makeesti Pimu ampui putkesta hypylle vaikka jäin keppien toiselle puolelle. Irrota se siis ainakin osaa. Kerran tuli keinulta törkeästi läpi, josta tiukka palaute ja lähdössä taas hieman keskusteltiin miten siellä istutaan. En suvaitse nyt yhtään mitään pelleilyjä näissä. Lisäksi Marko kiinnitti huomiota siihen, miten Pimu aina lähtee kiertämään mua ympäri ja käski puuttua siihen. Tästä lähtien kaikenlainen pyöriminen agikentällä on kiellettyä ja Pimu pistetään maahan jos ei pysty muuten olemaan paikoillaan.
Urho on suuresti kehittynyt sisäsiisteydessä! Tällä viikolla ei ole yhtenäkään yönä tullut mitään sisälle, eikä se myöskään ole herätellyt meitä päästämään sitä ulos. Työpäivän aikanakin on tullut vaan pari pissaa. Mä oon roudaillut sitä nyt kaikilla lenkeillä mukana "isojen" koirien kanssa ja hyvin tulee tarpeet jo lenkilläkin. Kyllästyin nimittäin keräilemään sen kilometrin pitkiä paskapökäleitä omasta pihasta ja yritän saada kaikki sen tuotokset tästä lähtien osumaan metsään. Sitten kun se on saanut nappulasäkkinsä syötyä, niin siirrän senkin kokonaan raakaruoalle, joten jätöksetkin toivottavasti pienenee siedettävään kokoon.
Sitten Niihamaan, jossa oli (taas) toinen kenttä vapaana vaikka kalenterissa oli varaus. MURRR!! Otin siinä sitten vielä ruudun kertaalleen ja nyt meni oikein hyvin. Stoppasi hyvin kun huusin "seis" ja saman tien jatkoin "maa", jolla maahan. Olisi varmaan mennyt ilman käskyäkin, mutta treenasin nyt että saan sanottua sen nopeasti. Eli näillä mennään kokeeseen. Tein taas loppukävelyn, mutta nyt Pimu nousi istumaan tokan käännöksen jälkeen, joten kävelin sitten vielä aika pitkään ennen kuin kävin palkkaamassa ruutuun.
Tiistaina aksattiin Mouhijärvellä ja päästiin noin 10 estettä aina kerralla. Radalla pääsi layeroimaan parissa kohdassa, joten niitä sitten myös koitettiin. Tosi makeesti Pimu ampui putkesta hypylle vaikka jäin keppien toiselle puolelle. Irrota se siis ainakin osaa. Kerran tuli keinulta törkeästi läpi, josta tiukka palaute ja lähdössä taas hieman keskusteltiin miten siellä istutaan. En suvaitse nyt yhtään mitään pelleilyjä näissä. Lisäksi Marko kiinnitti huomiota siihen, miten Pimu aina lähtee kiertämään mua ympäri ja käski puuttua siihen. Tästä lähtien kaikenlainen pyöriminen agikentällä on kiellettyä ja Pimu pistetään maahan jos ei pysty muuten olemaan paikoillaan.
Urho on suuresti kehittynyt sisäsiisteydessä! Tällä viikolla ei ole yhtenäkään yönä tullut mitään sisälle, eikä se myöskään ole herätellyt meitä päästämään sitä ulos. Työpäivän aikanakin on tullut vaan pari pissaa. Mä oon roudaillut sitä nyt kaikilla lenkeillä mukana "isojen" koirien kanssa ja hyvin tulee tarpeet jo lenkilläkin. Kyllästyin nimittäin keräilemään sen kilometrin pitkiä paskapökäleitä omasta pihasta ja yritän saada kaikki sen tuotokset tästä lähtien osumaan metsään. Sitten kun se on saanut nappulasäkkinsä syötyä, niin siirrän senkin kokonaan raakaruoalle, joten jätöksetkin toivottavasti pienenee siedettävään kokoon.
tiistai 4. syyskuuta 2012
Korjailua taas
Eilen Koirakoutsilla korjailtiin taas kokeessa huonosti menneitä liikkeitä. Ensin luoksetulo. Superhyvä stoppi ja maahan ekalla käskyllä, josta palkka. Mikälie häiriö siellä kokeessa sitten ollut tässä. Sitten kaukot kisamaisesti. Teki kaikki vaihdot ekalla käskyllä, mutta perinteisesti S-I tuli vähän eteenpäin. Eipähän kuitenkaan jumittanut. Ruutu tehtiin ihan ilman mitään alustoja. Ekalla yrityksellä meni lujaa ja stopista istui! Mistähän tämä nyt tuli? Uusi yritys ja tällä kertaa stopista suoraan maahan. Loppuosuus ok. Kristan vinkistä taidan koittaa kokeessa "seis"-käskyn sijaan sanoa "set", joka koiralle kuulostaa melko samalta, mutta josta ei tuomari voi niin helposti päätellä, että mitä se tarkoittaa. :D Jos/kun siis Pimu menee taas suoraan maahan. Otettiin myös seuraamista, joka on ihan kauheeta edelleen. Korjaussarjana tehtiin lisäksi paikallaan seuruuta häiriöllä, koska sillä oon joskus aikoinaan saanut seuraamisen paremmaksi. Ennen koetta sille ei oikein enää voi tehdä mitään. Loppuun tehtiin vielä paikallamakuu.
Urhokin oli eilen tehnyt jälkikeppien ilmaisutreeniä Jussin kanssa, kuulemma oikein pätevästi. Pro lähti sunnuntai-iltana, joten meillä on ollut asteen rauhallisempaa nyt. Urhon korvat vaan lurpsahti taas alas, joten toivotaan, että Prolla sen sijaan nousis se meidän pilaamakin korva takas ylös. :D Kuun lopussa alkaa Urholla ihan oikeat treenit, kun ilmoitin sen Jussin kanssa Tamskin pentuagikurssille. Tosi laiskasti ollaan nyt käyty omatoimitreenailemassa kun viikonloput on täynnä kisoja.
Urhokin oli eilen tehnyt jälkikeppien ilmaisutreeniä Jussin kanssa, kuulemma oikein pätevästi. Pro lähti sunnuntai-iltana, joten meillä on ollut asteen rauhallisempaa nyt. Urhon korvat vaan lurpsahti taas alas, joten toivotaan, että Prolla sen sijaan nousis se meidän pilaamakin korva takas ylös. :D Kuun lopussa alkaa Urholla ihan oikeat treenit, kun ilmoitin sen Jussin kanssa Tamskin pentuagikurssille. Tosi laiskasti ollaan nyt käyty omatoimitreenailemassa kun viikonloput on täynnä kisoja.
maanantai 3. syyskuuta 2012
Luonnetesti osa 2
Tai jotain sen tyylistä koettiin lauantaina Hämeenkyrössä. Oltiin siis tokokokeessa paikassa, jossa oli ampumarata ihan lähellä ja siellä todellakin ammuttiin koko VOI-luokan ajan ihan kunnolla. Koetiedoissa tästä oli maininta, mutta en ihan kuvitellut, että se kuuluisi niin kovaa. Pari kisaajaa oli ollut paikassa aiemminkin, ja sanoivat ettei se ammunta ole noin häiritsevää koskaan ollut. No, asialle ei voinut mitään, joten piti vaan sopeutua tilanteeseen ja yrittää näyttää Pimulle, että ei tässä mitään hätää ole, eikä sillä juuri ollutkaan. Alkuun se vähän säpsähteli lenkillä, mutta tottui nopeasti eikä ollut yhtään hädissään. Vielä vuosi sitten olisin varmasti lähtenyt saman tien takaisin kotiin, jos olisin tuollaiseen koepaikkaan päätynyt, mutta kummasti sitä on oppinut luottamaan koiraansa ja siihen, että kyllä se pärjää. Kyllä Pimu varmasti jonkin verran painetta paukuista otti, mutta pystyi kuitenkin tekemään VOI-luokan liikkeet paineesta huolimatta, joten kyllä se vaan on melko pätevä koira! :) Tuomarina oli Juha Kurtti, joten kovat oli odotukset, mutta jotenkin taas luovutin jo valmiiksi ennen kehää. Olin ihan varma, että ei tästä tule paukkujen takia yhtään mitään.
Paikallamakuu 10
Piilossa arvuuteltiin, että kenen koira on paukkuaroin ja lähtee ekana, mutta siellä ne pysyi kaikki viisi hienosti!
Seuraaminen 8
Lähti nenä maassa haahuillen (nurmikenttä), mutta paransi koko ajan menoaan. Silti mun mielestä ihan liikaa pisteitä. Tosi huonolta tuntui.
Liikkeestä istuminen 10
WTF? Tein tosi selkeän olkapääavun, mutta näköjään sitä ei huomattu.
Luoksetulo 7
Tosi täpäkkä seisominen, mutta juuri kun piti mennä maahan, Pimu haistoi nurmessa jotain ja tuli sitten vaan ihan pokalla sivulle asti. Sanoin kolme käskyä maahanmenoon, joten mun mielestä olis pitänyt olla nolla, mutta niin vaan saatiin pisteitä tästäkin. Tässä vaiheessa luovutin lopullisesti, koska luulin että saatiin nolla. En taas katsonut pisteitä yhtään. Tyhmä minä!
Ruutu 0
Ei edes yrittänyt. Virittelyistä kyllä katsoi oikeaan suuntaan, mutta eteni sitten vain noin 5 metriä ja kaarsi vasemmalle ulos kehästä. Sinne samaan reikään meni pari muutakin koiraa. Kukaan VOI-koira ei löytänyt ruutuun, joten vaikea se oli. Ruudun nauhat ei erottuneet juuri yhtään ja kehänauhat meni takana ja vasemmassa sivussa aika lähellä. Tosi harmi. :(
Hyppynouto 7
Mennessä kolautti vähän ja sivulla sitten ihan ite tiputin kapulan kun otin sen vähän huolimattomasti Pimulta. Älytöntä sähläystä, mutta edelleen luulin, että meillä on jo ainakin kaksi nollaa alla. Luulin sitten vielä, että tästäkin tuli nolla kun ajattelin, ettei kapulaa saa tiputtaa.
Metallinouto 10
PerusPimua :) Tää on kyllä nyt oikeastikin hyvä, vaikka heitin tosi huonosti ja meinasi jäädä vajaaksi.
Tunnari 9
Tää oli koko kokeen kohokohta, me ei nollattu!!!!!! Pimu teki niin hienosti töitä, piste meni siitä, että viipyi kapuloilla liian kauan ja tarkasti oman moneen kertaan. Mä oon vaan niin ylpeä siitä, että malttoi työskennellä loppuun asti, eikä hutiloinut ja tuonut vaan jotain kun ei heti löytänyt omaa. Tosi hienoa työskentelyä!
Kaukot 5
Yksi kaksoiskäsky ja yksi kolmoiskäsky, en muista enää mitkä vaihdot oli kyseessä. Mutta se teki S-I-vaihdon nyt oikein, jipiii! Ei edennyt juurikaan, joten siksi saatiin pisteitä.
Kokonaisvaikutus 10
Oho! Kurtti kyllä sanoi, että liikkeiden väleihin pitää kiinnittää huomiota. Pimu oli tosi tosi haahu ja perusasentoihin jouduttiin hinkuttamaan ihan huolella ennen joka liikettä. Syytän osaltaan niitä paukkuja, mutta nää on kyllä oikeestikin sellaisia mitä pitää treenata.
Yhteensä 230p ja VOI2-tulos. Kehän jälkeen luulin, että oltiin nollattu ainakin kolme liikettä, joten oli tosi ylläri kun meidän nimi sanottiin viimeiseksi palkintojenjaossa, eli voitettiin luokka!! :) Ei se ykkönenkään yllätykseksi kauaksi jäänyt, jos se ruutu vaan olis onnistunut. Tää oli kyllä meidän VOI-kisoista mun mielestä huonoin, tai kehässä tuntui koko ajan ihan hirveeltä ja ihan aidosti yllätyin suuresti noista pisteistä.
Sunnuntaina Pimu sai lepäillä kotona (ja juhlia 4-v synttäreitään) kun kisasin Minnin kanssa Ylöjärvellä. Lähtölistassa oli sen verran hyviä nimiä, että en ollut lähdössä sertijahtiin varsinkin kun osallistujia oli niin vähän, että olisi melkeinpä pitänyt voittaa. Ajattelin, että tehdään nyt se tuplanolla, niin voidaan mennä ensi vuonna vielä SM-kisoihin.
Eka agirata oli Jan Egil Eiden, eikä mikään ihmeellinen. Tosi pitkä vaan, 199m. Radan alkupäässä oli iiiso vesilammikko putken ja keppien välissä, joten se oli ainoa kohta, mikä arvelutti. Loppurata vaikutti ihan mentävältä. Minni lähti hyvin, mutta vesilammikossa ei voinut laukata, joten se pätkä ravattiin. Vauhti vaikutti tosi kivalta, joten radan pituudesta johtuen alkoi mullakin askel vähän jo painaa lopussa. Puomin kontakti oli videolta katsottuna ihan siinä ja siinä, vaikka olin taas ottavinani sen kunnolla. Viimeiselle esteelle kannustin Minniä ihan kunnolla, ja maalissa riemuitsin nollaa kunnes katsoin vähän taaksepäin ja viimeinen rima oli maassa! Siis YHYY! :( Kuitenkin tosi hieno rata Minniltä ja etenemä tasan 4m/s vesilammikkohiipparoinnista huolimatta. Ilman rimaa oltais voitettu ja valioiduttu, mutta onneksi voitto meni sitten tosi lähelle, eli Hamulle&Einarille, joten ihan mielellään sen niille lahjoitti.
Toinen agirata oli Johanna Wütrichin ja siellä oli sitten kepit keskellä tuota vesilammikkoa, joten olin ihan varma ettei Minni suostu sitä menemään, eikä se sitten mennytkään. Kaksi kertaa yritin, mutta sitten lopetin pikkukoiran kiusaamisen ja jätettiin kepit menemättä. Ihan kivaa vauhtia meni tälläkin radalla, joten hyvässä kunnossa se kyllä tuntuu olevan.
Ensi viikonloppuna on luvassa samanlainen setti, eli lauantaina Pimulle tokoa ja sunnuntaina Minnille agia.
Paikallamakuu 10
Piilossa arvuuteltiin, että kenen koira on paukkuaroin ja lähtee ekana, mutta siellä ne pysyi kaikki viisi hienosti!
Seuraaminen 8
Lähti nenä maassa haahuillen (nurmikenttä), mutta paransi koko ajan menoaan. Silti mun mielestä ihan liikaa pisteitä. Tosi huonolta tuntui.
Liikkeestä istuminen 10
WTF? Tein tosi selkeän olkapääavun, mutta näköjään sitä ei huomattu.
Luoksetulo 7
Tosi täpäkkä seisominen, mutta juuri kun piti mennä maahan, Pimu haistoi nurmessa jotain ja tuli sitten vaan ihan pokalla sivulle asti. Sanoin kolme käskyä maahanmenoon, joten mun mielestä olis pitänyt olla nolla, mutta niin vaan saatiin pisteitä tästäkin. Tässä vaiheessa luovutin lopullisesti, koska luulin että saatiin nolla. En taas katsonut pisteitä yhtään. Tyhmä minä!
Ruutu 0
Ei edes yrittänyt. Virittelyistä kyllä katsoi oikeaan suuntaan, mutta eteni sitten vain noin 5 metriä ja kaarsi vasemmalle ulos kehästä. Sinne samaan reikään meni pari muutakin koiraa. Kukaan VOI-koira ei löytänyt ruutuun, joten vaikea se oli. Ruudun nauhat ei erottuneet juuri yhtään ja kehänauhat meni takana ja vasemmassa sivussa aika lähellä. Tosi harmi. :(
Hyppynouto 7
Mennessä kolautti vähän ja sivulla sitten ihan ite tiputin kapulan kun otin sen vähän huolimattomasti Pimulta. Älytöntä sähläystä, mutta edelleen luulin, että meillä on jo ainakin kaksi nollaa alla. Luulin sitten vielä, että tästäkin tuli nolla kun ajattelin, ettei kapulaa saa tiputtaa.
Metallinouto 10
PerusPimua :) Tää on kyllä nyt oikeastikin hyvä, vaikka heitin tosi huonosti ja meinasi jäädä vajaaksi.
Tunnari 9
Tää oli koko kokeen kohokohta, me ei nollattu!!!!!! Pimu teki niin hienosti töitä, piste meni siitä, että viipyi kapuloilla liian kauan ja tarkasti oman moneen kertaan. Mä oon vaan niin ylpeä siitä, että malttoi työskennellä loppuun asti, eikä hutiloinut ja tuonut vaan jotain kun ei heti löytänyt omaa. Tosi hienoa työskentelyä!
Kaukot 5
Yksi kaksoiskäsky ja yksi kolmoiskäsky, en muista enää mitkä vaihdot oli kyseessä. Mutta se teki S-I-vaihdon nyt oikein, jipiii! Ei edennyt juurikaan, joten siksi saatiin pisteitä.
Kokonaisvaikutus 10
Oho! Kurtti kyllä sanoi, että liikkeiden väleihin pitää kiinnittää huomiota. Pimu oli tosi tosi haahu ja perusasentoihin jouduttiin hinkuttamaan ihan huolella ennen joka liikettä. Syytän osaltaan niitä paukkuja, mutta nää on kyllä oikeestikin sellaisia mitä pitää treenata.
Yhteensä 230p ja VOI2-tulos. Kehän jälkeen luulin, että oltiin nollattu ainakin kolme liikettä, joten oli tosi ylläri kun meidän nimi sanottiin viimeiseksi palkintojenjaossa, eli voitettiin luokka!! :) Ei se ykkönenkään yllätykseksi kauaksi jäänyt, jos se ruutu vaan olis onnistunut. Tää oli kyllä meidän VOI-kisoista mun mielestä huonoin, tai kehässä tuntui koko ajan ihan hirveeltä ja ihan aidosti yllätyin suuresti noista pisteistä.
Sunnuntaina Pimu sai lepäillä kotona (ja juhlia 4-v synttäreitään) kun kisasin Minnin kanssa Ylöjärvellä. Lähtölistassa oli sen verran hyviä nimiä, että en ollut lähdössä sertijahtiin varsinkin kun osallistujia oli niin vähän, että olisi melkeinpä pitänyt voittaa. Ajattelin, että tehdään nyt se tuplanolla, niin voidaan mennä ensi vuonna vielä SM-kisoihin.
Eka agirata oli Jan Egil Eiden, eikä mikään ihmeellinen. Tosi pitkä vaan, 199m. Radan alkupäässä oli iiiso vesilammikko putken ja keppien välissä, joten se oli ainoa kohta, mikä arvelutti. Loppurata vaikutti ihan mentävältä. Minni lähti hyvin, mutta vesilammikossa ei voinut laukata, joten se pätkä ravattiin. Vauhti vaikutti tosi kivalta, joten radan pituudesta johtuen alkoi mullakin askel vähän jo painaa lopussa. Puomin kontakti oli videolta katsottuna ihan siinä ja siinä, vaikka olin taas ottavinani sen kunnolla. Viimeiselle esteelle kannustin Minniä ihan kunnolla, ja maalissa riemuitsin nollaa kunnes katsoin vähän taaksepäin ja viimeinen rima oli maassa! Siis YHYY! :( Kuitenkin tosi hieno rata Minniltä ja etenemä tasan 4m/s vesilammikkohiipparoinnista huolimatta. Ilman rimaa oltais voitettu ja valioiduttu, mutta onneksi voitto meni sitten tosi lähelle, eli Hamulle&Einarille, joten ihan mielellään sen niille lahjoitti.
Toinen agirata oli Johanna Wütrichin ja siellä oli sitten kepit keskellä tuota vesilammikkoa, joten olin ihan varma ettei Minni suostu sitä menemään, eikä se sitten mennytkään. Kaksi kertaa yritin, mutta sitten lopetin pikkukoiran kiusaamisen ja jätettiin kepit menemättä. Ihan kivaa vauhtia meni tälläkin radalla, joten hyvässä kunnossa se kyllä tuntuu olevan.
Ensi viikonloppuna on luvassa samanlainen setti, eli lauantaina Pimulle tokoa ja sunnuntaina Minnille agia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)