torstai 30. elokuuta 2012

Korvat elää edelleen

Urholla lurpattaa taas toinen korva, vaikka ne oli jo tukevasti pystyssäkin jonkin aikaa. Pro laski tasapuolisuuden vuoksi myös toisen korvansa viikonloppuna, vaikka tuli meille täysin pystykorvaisena. Sori Miikku. :D
Urho ja Pro 29.8.
Viime viikonloppuna Urhon korvat oli vielä tällaiset:
Urho 25.8.
Normimeinikiä viikonlopulta
Urho alakynnessä
Tiistaina Mouhiksella treenattiin muistia. Tehtiin jokin aika sitten muistaakseni agi.fi-lehdessäkin ollutta muistitreeniä, mikä meni meiltä ihan kohtis hyvin. Pimullehan siinä ei mitään vaikeeta ollutkaan ja itsekin unohdin radan vain kerran.

Keskiviikkona team UrPro oli mulla Niihamassa mukana ihmettelemässä agitouhuja ja hienosti osattiin olla kentän reunalla kun rakennettiin rataa. Treenien jälkeen molemmat pääsi vielä vähäksi aikaa juoksentelemaan Halla-russelin kanssa.

Pimun juoksuja ei edelleenkään kuulu, joten eiköhän me päästä lauantain kokeeseen. Kivasti on taas luvattu sadetta, joten saa nähdä miten tällä kertaa menee. Mä niin haluaisin saada ainakin sen tunnarin onnistumaan kokeessa.

tiistai 28. elokuuta 2012

Maxi-koira

Oho, Urho on jo maxi-kokoinen. Ei näytä kyllä yhtään "isolta", mutta eilen mittasin sitä moneen kertaan, ja kyllä se yli 43cm oli joka kerta. Kohta saa varmaan Pimun kiinni korkeudessa. Eilen käytiin rokotuksilla, ja pieni osasi taas olla niin hienosti! :) (toisin kuin Nelli joka myös oli mukana kun sillä oli nielukontrolli) Eläinlääkärin puntarilla painoksi tuli tasan 10kg. Pikkuisen oon saanut sille lihaa luitten ympärille, kun oon antanut nappuloiden lisäksi raakaa, mutta kyllä se melko luiseva on edelleen. Turkki näyttää nyt tosi hyvältä ja kiiltävältä, jos vertaa Pro-siskoon, jolla on vielä höttöinen pentukarva jäljellä. Eilen nämä pentuset oli kyllä melko mamoja, kun olin niiden kanssa lenkillä ja alkoi sataa. Molemmat paineli saman tien lähimmän puskan alle makaamaan ja meinasivat, että me jäädään tänne, ei tulla kun sataa... Siis jopa cavalieritkin suostuu köpöttelemään sateessa kotiin, joten melkoisia hienohelmoja nämä kaksi. :D Tietty ilkeänä tätinä pakotin ne tulemaan loppumatkan sateessa.

Pimu tokoili eilen Koirakoutsilla, eikä vieläkään saatu mitään virheitä aikaiseksi. :) Tehtiin neljä liikettä putkeen, joista kaksi helppoa alkuun ja loppuun ja kaksi vaikeaa väliin. Liikkeestä istuminen ensin, sitten tunnari, kaukot ja hyppynouto loppuun. Kaikki onnasi ihan justiinsa. Kaukoissa M-S tarvitsi kaksi käskyä, mutta muuten tosi jees. Vielä tarvii vissiin vaan vaikeuttaa näitä treenejä, kun aina kaikki onnistuu. Tehtiin myös pikkupikku seuraamisia superpalkalla ja loppuun paikallamakuu. Seuraaminen oli kyllä melko väljää ja yritti edistää koko ajan, mutta parani kun palkkailin kunnollisista suorituksista. Lauantaina olis sit taas koe.

maanantai 27. elokuuta 2012

Melkein valio

Minni oli lauantaina niin pätevä pikkuinen agikoira, että ansaitsee ihan oman kirjoituksen blogiin. Kisattiin kaksi agirataa Noormarkussa, paikassa josta 2010 keväällä vannoin, etten enää ikinä koskaan mene. No onpa näitä päätöksiä tullut rikottua ennenkin, joten kun luin, että hallin alusta on vaihtunut, niin ilmot lähti menemään. Se on kuitenkin meiltä katsottuna ihan kohtuullisen ajomatkan päässäkin ja ilmoittautuneita oli mukavan vähän. Alusta olikin nyt tosi hyvä, ei yhtään liukas eikä myöskään niin kova kuin ennen. Edellisen kerran kun kisasin siellä, onnistuin olemaan palkinnoilla kahdessa startissa ja samoin kävi tällä kertaa, vaikka nyt oli vain yksi koira mukana. Taso ei siis tälläkään kerralla päätä huimannut. :D

Tuomarina oli Marjo Heino ja radat oli ihan mentävissä. Suureksi ongelmaksi minikoirilla muodostui musta putki, joka oli joka radalla mutkalla. Varmaan puolet mineistä onnistui siitä ottamaan vähintään kiellon tai ei suostunut menemään sitä ollenkaan. Ekalla radalla se mentiin kaksi kertaa ja tokalla kerran. Minnihän on tällaisista ottanut joskus Hyvinkäällä kieltoja, joten luotto ei ollut kovin vahva. Toisin onneksi kävi ja pieni oli niin reipas, että suoritti putken hienosti. Tosin ihan sikahitaasti, mutta suorittipa kuitenkin. Ihanneajat oli sen verran löysät, että putkessa hiipimiseenkin oli onneksi varaa.

Eka rata mentiin tosi hienosti melkein loppuun asti. Lopussa tultiin pituudelta täysiä ja koira piti saada sihdattua pimeään kulmaan putkeen, joka oli ihan puomin vieressä. Yritin ehtiä sinne pakkovalssille, mutta Minni oli nopeampi ja ehti putkelle ensin. Ohjaus oli sitten myös myöhässä ja Minni paineli putken suusta ohi ja mun nähdäkseni sen juoksulinja meni vähän puomin alasmenon päältä ennen kuin sain sen huudeltua putkeen. Tästä ei tullut virhettä, vaikka luulin jo että hylly napsahti. Se ei siis koskenut puomiin, loikkasi vaan vinottain alasmenon yli. :D No putken jälkeen sitten sähläsin itse ihan huolella kun lähetin sen taas kepeille sesomalla paikallaan (niin kuin teen Pimulle). No eihän se sinne mennyt, kun sen kanssa pitää aina itsekin liikkua, joten jäi räkyttämään ja pyörimään keppien alkuun kiellon arvoisesti. AAARGH. Tästäkin olisi voinut antaa jopa kaksi kieltoa, sen verran kauan siinä meni ennen kuin päästiin pujottelemaan. Vitosella siis maaliin ja sekunnin verran yliaikaa. Kepeillä meni ehkä kolme sekuntia ylimäääräistä, joten aikaan oltaisi ehditty ihan hyvin. Suureksi pettymykseksi tällä radalla ei tullut yhtään ihanneaikaista nollaa, joten ilman tuota omaa sählinkiäni Minni olisi nyt agivalio. :( Pettymys oli todella suuri, ja olin jo ihan valmis lähtemään kotiin itkemään. Yliaikafemmalla tultiin kolmanneksi, mutta ei sekään juuri lohduttanut.

Jostain sain kaiveltua itselle vielä sen verran tsemppiä, että seuraavalle radalle mentiin sillä asenteella, että jumaliste nyt ei mokata mitään ja otetaan se SERT, kun kerran taso on tämä, että sitä meille melkeinpä tyrkytetään! Tehtiin Minnin kanssa ainakin tämän vuoden hienoin rata, en olisi voinut tehdä ehkä mitään paremmin sillä radalla. Heti alussa oli tosi inhottava kohta, kun ihan kakkoshypyn takana oli putkensuu ja siitä piti saada koira kääntymään tiukasti pois. Maxeista ehkä puolet oli siellä putkessa, enkä usko, että olisin esim. Pimua saanut mitenkään ohjattua sieltä pois. Minni kääntyy niin pienesti, että ei mitään ongelmaa, tosin rima kolahti kun käänsin niin voimakkaasti. Kepeille jouduin viemään pakkovalssilla, koska en olisi pystynyt vaihtamaan puolta sujuvasti keppien jälkeen, joten siinä meni ehkä hieman ylimääräistä aikaa ja tietty siellä mustassa putkessa madeltiin taas. Maalissa oli kuitenkin niin voittajafiilis, ettei mitään rajaa! Lähdin jäähdyttelemään sillä fiiliksellä, että nyt se nollavoitto tuli ja Minni on valio. :) Mietin jo mielessäni että kohta saan soittaa Jussille ja muille kavereille, että Minni voitti. Kun tulin takaisin, niin minit oli juuri loppuneet ja tuloksia luettiin. Positiivinen ajattelu ei ihan kantanut loppuun asti, sillä Minni tuli toiseksi pari sekuntia nopeamman sheltin jälkeen. Sheltti sai sertin, eikä se olisi Minnille edes siirtynyt, sillä osallistujia oli vain 20. Ihan sikahyvä fiilis jäi kuitenkin tästä radasta, vaikka sillä ei valioiduttukaan. Nyt vaan uutta kisaa putkeen! :D

Kisoissa oli vielä hyppäri jäljellä, mutta en ollut ilmoittautunut sille. Jäin kuitenkin katselemaan sitä, sillä piti odotella palkintojenjakoa, joka oli vasta sen kisan jälkeen. Hieman jäi tympeä olo tästä odottamastani tilaisuudesta, sillä tuomari ei vaivautunut osallistumaan siihen. Hän istuskeli siinä sivummalla kun me mentiin tyyliin vaan hakemaan numerokyltin kohdalta palkintokassi. :( Jos Minni olis valioitunut, niin olisin kyllä vetänyt herneen nenään, jos tuomari ei olisi tullut onnittelemaan ja ojentamaan SERTiä. Pöh ja pöh mitä touhua. Mulle palkinnoille pääsy (varsinkin Minnin kanssa) on niin harvinaista herkkua, että ihan kiva jos joku muukin sitä arvostaisi edes sen verran, että tulisi edes kättelemään. Palkinnoksi saatiin lahjakortteja, joten joutunee palaamaan Noormarkkuun vielä joskus tulevaisuudessakin.

perjantai 24. elokuuta 2012

Torstain agit + vähän tokoa

Keskiviikkona mulla oli poikkeuksellisesti Pimu mukana Niihamassa kun olin vetämässä treenejä. Normistihan se on silloin hakutreeneissä, mutta nyt ne oli peruttu. Tehtiin pientä tokoa ennen kuin mun koulutettavat tuli paikalle, pääasiassa ruutua. Tarkoitus oli päästä palkkaamaan siitä, että jää seisomaan ruutuun, mutta paskat siitä mitään tullut. :D Teki oikein näppäriä makuita joka kerta kun huusin seis. Tällä kertaa osasin kuitenkin stopata ajoissa ja jäi nätisti keskelle ruutuun. Ihan läheltä ja lätkän kanssa saatiin seisomiset onnaamaan, mutta en sitten tiedä että jaksaako tätä nyt hinkata vai antaako mennä vaan suoraan maahan. Silloin pitää vaan käsky olla just ajoissa, että pysyy ruudun sisällä. Yritettiin tehdä myös tunnari, mutta viereisen kentän agit oli liian vaikea häiriö, joten haettiin sitten vain oma puskasta.

Torstaina liidettiin valkkutreeneissä, joissa teemana rata. Pimu oli todella taitava! Kepit mentiin molemmilla radoilla kahteen kertaan, eli aika monta toistoa tuli kun vielä jäätiin hinkkailemaankin monia kohtia, mutta ei ainuttakaan keppivirhettä!! Ihan superia. :) Ja vain pari rimaa (60cm) tuli alas, jotka meni ihan mun piikkiin kun en pitänyt tasaista liikettä päällä. Kerrassaan loistavat treenit ja se meni jotenkin tosi itsevarmasti ja lujaa koko ajan. Nyt ei ollut lähdössäkään ongelmia kun tylytin sitä ihan kunnolla ennen meidän vuoroa.

Team UrPro on pitänyt edelleen vauhdin päällä. Yöllä ne nukkuu kyllä tosi hyvin, mutta aamulla alkaa saman tien vääntö kun herätyskello soi ekan kerran. Jäljistä päätellen työpäivien aikana riehutaan ihan tarpeeksi, mutta yleensä ne on olleet nukkumassa kun tulen kotiin. Riehumisen ansiosta tietty tulee pissahätä, joten siivottavaa on ollut ihan riittämiin. Varsinkin kun Pro on jo niin iso tyttö, ettei tee enää sanomalehdelle, eli tekee sitten lattialle. :D Urhon korvat on taas pystympään päin, myös oikea, joka on lurpattanut jo vähän aikaa.

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Pro tuli taloon

Seuraavan parin viikon aikana on luvassa astetta enemmän urpoilua, sillä Urhon Pro-sisko tuli meille hoitoon. Ensi töikseen pikkuinen päästi ilopissat kuistille kun menin sitä vastaanottamaan ja sitten rynni raivolla Urhon kimppuun. :D Pimu ja cavat ei olleet kovin innoissaan Pron tulosta, mutta Urho sai siitä väsymättömän painikaverin. Pro on kovin kiinnostunut Pimusta ja yrittää mielistellä sitä koko ajan. Toistaiseksi Pimu ei ole lämmennyt ja hammasta tulee välittömästi, mutta eiköhän se siitä pikku hiljaa totu ajatukseen kahdesta pikku-riiviöstä. Cavaliereja mielistellään myös, mutta ne ei ole Pron mielestä ollenkaan niin mielenkiintoisia kuin Pimu. Cavat saa kuitenkin nyt asustella meidän makkarissa yöt ja silloin kun ei olla kotona, Pimu uhrataan tylysti pentujen kiusanteolle. :D Eilen illalla katsoin pentusten suuhun, ja molemmilla on yläetuhampaat irronneet. Hammaspainilla saattaa olla osuutta asiaan...

Eilen treenattiin Pimun kanssa taas Mouhiksella. Olipahan takkuista, ei päästy juuri mihinkään kun juututtiin joka kohtaan hinkkaamaan. Alku sentään saatiin tehtyä, vaikka olin ihan varma, ettei selvitä mitenkään ja Pimu kaarrattaa johonkin hevonkuuseen sillä aikaa kun väännän valssia. Se tulikin yllättävän nätisti, joten jotain ehkä on mennyt perille käännöksistä. Kepeille tultiin 90 asteen avokulmaan ja ekalla yrityksellä Pimu jäi haukkumaan matkan varrella olleelle radiolle ikään kuin se olisi joku este, jota se ei vaan osannut suorittaa. :D Lopulta huomasi, että ai täällä on kepitkin ja pujotti hienosti. Sylkkäriä väännettiin jokunen kerta. Pitää vaan malttaa vetää kunnolla eikä hätäillä, niin sekin onnistuu. Toisella kierroksella hinkattiin sitten lähtöä ihan urakalla. Kyttäystä, perseennostamista, varastelua ym. ärsyttävää! Pari kertaa jouduin hermostumaan ihan kunnolla sille, kun ei vaan pystynyt olemaan kunnolla. Tää on nyt meillä ykkösprioriteetin asia, joka pitää vaan laittaa kuntoon (taas kerran).

tiistai 21. elokuuta 2012

Korjaussarjaa

Eilen vedettiin Pimun kanssa Koirakoutsin treeneissä sunnuntaina nollatut liikkeet läpi, eikä tietenkään mitään ongelmia. Tai no ruudusta meni taas vähän yli. Jostain syystä en osaa stopata sitä nyt ajoissa. Ilmeisesti johtuu siitä, että odottelen, että se itse hakeutuisi oikeaan kohtaan ja pysähtyisi siihen, mutta eipä se sitä ilman lätkää tee ja sitten oon vaan niin myöhässä pysäytyskäskyn kanssa. Nyt tosin jäi nätisti seisomaan, eikä mennyt omatoimisesti maahan, joten palkkasin siitä. Liikkeestä istuminen meni hyvin samoin tunnari. Tunnarissa oli nyt kapulat rivissä ja oma jossain oikealla päin. Taas se nuuhki vasemman reunan kapuloita tosi tarkkaan (kokeessakin toi vasemmasta reunasta väärän), mutta malttoi kuitenkin palata takaisin oikealle ja löysi oman. Luulen, että se kokeessa ei vaan malttanut tehdä hommia kunnolla, koska nuuhki koko rivin vain kerran ja toi sitten sen minkä kohdalla sattui olemaan.

Urponen oli eilen hyvin rasittava pikku ääliö. Se keksi, että saa hypeltyä keittiön tiskipöydältä kamaa alas ja mulla sattui olemaan siinä kipollinen koirien maksaa. Siis sellaista jauhettua mönjää. Olin Pimulle juuri sitä antamassa kodinhoitohuoneessa, kun kuului keittiöstä kolinaa ja siellähän oli kippo lattialla ja Nelli ja Urpo sen kimpussa. Molemmat lähti niskaotteella ulos ja Minni sai nuolla lattian kun oli niin kiltti, ettei mennyt ilman lupaa syömään. Kun päästin ilkimykset takas sisään, jäin passiin kipon lähistölle ja katsoin mitä tapahtuu. No sinnehän se meni taas hyppelemään kippoa alas, joten ei muuta kuin uusi niskakuljetus ulos. Kolmatta kertaa se ei enää yrittänyt, joten toivottavasti meni jakeluun että pöydiltä ei oteta mitään.

Illalla Urho oli taas mun kaveria ja unohti, että aina vaan raivoan sille joka asiasta. Tein sen kanssa vähän sivulletuloa namilla ja sehän onnasi jo paljon paremmin kuin edellisen kerran kun sitä yritin ja holtiton luikkuvartalokin pysyi kivasti mukana. Mittasin sen myös epävirallisesti eilen ja sain korkeudeksi noin 40,5 cm. Painoa en tiedä, mutta täytyy taas punnita se ens maanantaina kun on rokotukset. Ihan törkeän luikku se on, kunnon vinttikoiramallia. :D

maanantai 20. elokuuta 2012

Sadetokot

Voihan plääh mikä keli oli eilen Pälkäneellä. Kyllä alkoi masentaa kun ajelin aamulla koepaikalle, kun koko matkan satoi ihan kunnolla. Oli tarkoitus Pimun kanssa vähän treenailla ja totutella paikkaan ennen koetta, joten olin pari tuntia etuajassa paikalla. Pikaisesti käytiin metsässä aamulenkillä, mutta enempää en viitsinyt sitä kastella, kun vettä tosiaan tuli ihan riittävästi. Olin ihan sillä asenteella, että kunhan vaan pysyy paikkamakuussa, niin ollaan voiton puolella.

Aikataulut oli mukavasti etuajassa, joten päästiin aloittamaan puolta tuntia ennen. Voittajassa oli vain kolme koirakkoa, staffi ja pieni sekarotuinen Pimun lisäksi. Vähän jännitti se staffi, koska meidän naapurissa asuu samanlainen ja se on Pimun mielestä suuri vihollinen. Vähän Pimu sitä yritti kyttäillä juoksutarkastuksessa, mutta siinä pystyin vielä kieltämään kunnolla ja päästiin kehään ihan nätisti. Oli varmaan eka kerta ikinä kokeessa kun en jännittänyt yhtään koko aikana. Olin vaan niin luovuttanut jo etukäteen sateen takia, että otin kaiken vaan treenin kannalta. Tuomarina oli Tuire Marjamäki, joka oli oikein mukava ja tsemppasi meitä sateesta huolimatta olemaan iloisia kehässä.

Paikallamakuu 10
Ihan normaalisuorituksen teki, vaikka näyttikin tosi surkealta kun tultiin takaisin kehään. Staffi ei suostunut menemään maahan ollenkaan, joten Pimu makasi kaksin seropin kanssa. Nätisti kehästä pois ja autoon sateensuojaan ennen omaa vuoroa.

Seuraaminen 7
Kuulemma oli vähän väljää ja perusasennot ihan mitä sattuu. Kontaktia ei pystynyt pitämään kovin hyvin kun satoi suoraan naamaan. Kelin huomioonottaen meni tosi pätevästi.

Liikkeestä istuminen 0
Tän mokasin ihan itse kun en antanut mitään apuja. Lähdin vaan käveleen ja sanoin käskyn, joten seisomaan jäi. Olis pitänyt antaa olkapääapu, mutta en tiedä miksi se jäi pois. Olin kyllä vaan niin jäässä, että kävelin muutenkin ihan hartiat kyyryssä. 

Luoksetulo 9,5
Tää oli oikeesti ihan superhieno!! Lopun perusasento vino, joten siitä lähti puoli pistettä. Muuten olis tullut kymppi. :) En tajua missä vaiheessa Pimu on tän oppinut näin hyväks.

Ruutu 0
Ja tänkin mokasin ihan ite. :( Stoppasin liian myöhään ja perse oli ulkona ruudusta. Meni siis stopista jo maahan, joten ei voinut edes korjata. Loppuosuus hienosti, joten hyvä tästä olis tullut.

Hyppynouto 10
Hieno oli!

Metalli 10
Ihan huippu! Kapula oli ihan naurettavan pieni, valkkasin tietty taas pienimmän mahdollisen. :D

Tunnari 0
Ei edes yrittänyt. Tai haisteli kyllä rivin läpi, mutta toi sitten vaan viimeisen. Ei merkannut omaa mitenkään. Muutkin VOI-koirat toi väärän, joten sade vissiin haittas.

Kaukot 6
Mun mielestä tää olis kyllä ollut nolla, mutta jollain munkilla räävittiin pisteitä. Ekaan istumaannousuun kaks käskyä ja S-I-vaihdossa meni taas maahan, jonka jälkeen annoin kaks käskyä, että sain sen istumaan. Lisäksi pikkuisen eteni. Kyttäili kovasti liikkuria, joten sinänsä hyvä, että teki edes muut vaihdot kunnolla.

Kokonaisvaikutus 10
Meistä tykättiin! :D

Liikkeiden välit oli tällä kertaa tosi hyvät. Ei mitään haahuilua ja häröilyä, vaan pysyttiin nätisti lähellä. Päästiin myös kehästä oikein hienosti pois. Yhteensä räpellettiin siis 180 pistettä ja ei tulosta. Oltiin kuitenkin toiseksi parhaita, eikä muutkaan saaneet tulosta. :D Pitää kyllä olla tosi tyytyväinen paikallamakuuseen, noutoihin, luoksetuloon ja yleiseen vireeseen. Pimu yritti kuitenkin varmasti parhaansa ja tunnari ainoastaan meni sen piikkiin, muut nollasin itse. Pahoin pelkään, että syyskuun alun kokeet jää juoksujen takia väliin, joten täytyypi katsella uusia kokeita.

Urhonen aiheutti huolta ja murhetta eilen illalla ja oltiin jo melkein viemässä sitä päivystykseen. :( Se oli Jussin kanssa metsälenkillä ja oli tehnyt siellä jälkeäkin. Takaisin tullessa se oli alkanut oksentaa ja oksensi varmaan 10 kertaa vielä omassa pihassakin. Sitten se meni eteiseen pienelle kerälle ja alkoi täristä ja nykiä. Jonkin ajan päästä se kuitenkin nukahti ja nykiminenkin loppui, joten taisi olla vaan vatsa vähän krampissa kaikesta oksentelusta. Myöhemmin illalla se oli jo ihan normaali ja tuli vaatimaan ruokaa, joten tästä selvittiin säikähdyksellä. Oli varmaankin vaan syönyt metsässä jotain epämääräistä.

perjantai 17. elokuuta 2012

Vauhtitreeniä

Torstaina valkkutreeneissä oli teemana vauhti ja mentiinkin melko tuttua Marjo Heinon ykkösluokan hyppäriä. Ensin kisamaisesti läpi. Juututtiin Pimun kanssa pituuden jälkeiselle hypylle, jossa tein takanaleikkauksen. Estevälit oli pienet, joten veti vaan sinnikkäästi siitä ohi tai sitten kääntyi väärään suuntaan hypyn jälkeen. Toisella kierroksella sai mennä niin pitkälle kuin pääsi ilman virhettä. Päästiin yks este. :D Sitten tuli kakkosrima alas. Saatiin yrittää uudelleen ja sitten päästiin melkein loppuun, kolmanneks viimeisestä hypystä ohi kun ei vaan ehtinyt lukemaan sitä putkesta tullessa (tosi lyhyt esteväli).

Sitten syötiin Willan valiokakkua ja muutettiin vähän rataa. Tätä päästiinkin aika kivasti ja mun suunnittelemat ohjaukset toimikin hyvin Pimulle. Yksi välistäveto oli vähän hankala, kun Pimu teki sen niin viime tipassa, ettei enää pystynyt hyppäämään seuraavaa hyppyä kun ajautui niin lähelle. Kepeille menoa myös vähän hinkattiin, kun pari edellistä hyppyä syötti sinne pikkuisen huonosti ja mun oli pakko vähän vetää sitä taaksepäin, että osasi mennä pujotteluun. Parhaiten toimi se, että olin tosi kaukana ja vaan vedin sen oikeaan väliin. Lopun niisto oli ihan superi! Vitsi me osataan tää nykyään niin hyvin! :)

Ei siis juoksuja vieläkään, joten eiköhän me kokeeseen päästä. Ollaan tällä viikolla treenailtu ihan vaan pari minuuttia/päivä pikku juttuja. Ei uskalla yhtään hinkata, kun liikkeet on mennyt niin hyvin viime aikoina. Lauantaina vielä vedetään kaikki liikkeet läpi omassa pihassa ja sitten ollaan valmiita kokeeseen. VOI:ssa on vaan kolme koirakkoa, joten todella suuri pettymys jollei olla palkinnoilla. :D Harvinaislaatuisesti osallistujalista tuli jo seuran sivuille näkyviin ja Pimu on yllärinä ainoa bc koko kokeessa.

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Hyvät agit

Eilen oli taas harvinaisen hyvät aksat Mouhijärvellä. Koko treenien aikana vain YKSI rima alas!! WTF?!? Kontaktit myös ihan superisti, eikä mitään ongelmia pysytellä siellä vaikka tein hämyjä. Rataa päästiin 17 estettä ja erityisesti sai treenailla niistopersjättöjä. Pimua piti ottaa välillä aika ronskisti haltuun, ettei se singonnut väärille hypyille. En yleensä tykkää karjua koiralle radalla, mutta nyt oli vähän pakko ja hyvinhän se auttoi ja totteli jarrutuksiakin paljon paremmin. Kepeille tultiin taas hankalasti jyrkkään avokulmaan ja Pimu lähti helposti kaartamaan ansahypylle keppien takana. Tähän kuljetukseen löytyi ihan superhyvä keino kun avasin rintakehän ihan päin Pimua, niin sehän tuli tosi nätisti mukana keppien alkuun, johon sain sen sitten törkättyä. Huisin hyvät treenit!

Urhonen pääsee tänään varmaan taas Niihamaan mukaan kun menen kouluttamaan. Muuten en ole jaksanut tehdä sen kanssa yhtään mitään, Jussin kanssa se on jotain touhuillut. Lueskelin Pimun vanhasta blogista, että mitä Pimun kanssa oli tehty tuohon ikään mennessä, ja totesin, että eipä juuri mitään. :D Tokoilukin aloitettiin kunnolla vasta yli puolivuotiaana, joten eipä tässä mikään kiire. Kunhan nyt pääsisi tuosta pissa/kakkarumbasta vähitellen eroon. Työpäivien aikana on pidetty sillä sanomalehtiä pissapaikkana ja ihan hienostihan se sinne osaa tehdä, mutta levittelee aina jossain vaiheessa lehdet olkkarin puolelle ja silppuaa sinne, joten sitä pissaa/kakkaa on sitten vähän joka puolella sen operaation jälkeen.

tiistai 14. elokuuta 2012

Hyvät tokot

Eilen oli taas hyvät tokotreenit Koirakoutsilla. Paikallamakuulla aloitettiin ja hyvin meni, vaikka ylimääräistä häiriötäkin saatiin kun mopotyyppejä ajeli kentän ohi. Tehtiin myös ruutu ja nyt palkkasin siitä, että meni seisomaan alustalle. Hienosti löytyi taas ja vauhti oli hyvä. Sitten tunnari kisamaisesti. Ryysi lujaa kapuloille, mutta malttoi haistella ja toi oman! Itsekseni hinkkailin vielä kaukoja, seuraamisen käännöksiä ja liikkeestä istumisen. Nyt ainakin vielä tuntuu harvinaisen hyvältä mennä kokeeseen sunnuntaina.

Urpolaisen korvat elää taas jotain uutta vaihetta. Nykyään on vasen ylhäällä ja oikea lerputtaa. Vihdoin ja viimein pikku-U osaa käskystä pysyä sen aikaa paikoillaan, että saa napattua kuvan. :D

Pieni ja iso Päkäpaimen

maanantai 13. elokuuta 2012

Hyllyjä Liedossa

Tulipa koettua neljän kisastartin (samalla koiralla) päivä eilen Liedossa, eikä siitä jäänyt paljoakaan käteen. Hyllytettiin joka radalla, eikä ne olleet edes hyviä hyllyjä. Tuomareina Asko Jokinen ja Anne Viitanen.

Askolla alkoi ja päästiin neljä estettä ihan kivasti, mutta sitten varasti puomilta ja ampui väärään putkeen. Meni niin hermot tuosta varastamisesta, että mentiin suoraan pois.

Sitten Annea. Tällä radalla päästiin keinulle asti (7 estettä) taas ihan kivasti, mutta sitten varasti pikkuisen keinulta ja mulla meni pasmat sen verran sekaisin, että mölisin vaan jotain ihan mitä sattuu kun käskytin hypyn jälkeen kepeille. Pimu alkoi arpoa, ja valkkasi vierestä puomin, kun käskytys oli niin epäselvää. Tästä jatkettiin loppuun asti, mutta oltaisiin hyllytetty vielä väärään putkeen matkalla. Puomilla varasti, joten palautin tylysti takaisin ja sitten pysyi ihan hyvin.

Ja taas Askoa. Nyt ei päästy kuin kolme estettä kun kiirehdin keppien lähetyksessä ja meni kakkosvälistä ohi. Toinen yritys ok ja päästiinkin ihan kivasti rataa, eikä nyt varastettu kontakteillakaan. Putken jälkeen se vaan ampui niin pitkälle, etten saanut kääntymään hypylle ja tässä tuli sen verran härdelliä, että hyppäsi hypyn väärin päin.

Vielä Annen hyppäri. Alkoi taas hyvin, mutta ennen keppejä rima alas kun käskytin ja räpelsin myöhässä valssia juuri hypyn aikana. Sitten otin riskillä kepeillä sivuttaisetäisyyttä, joten jäi viimeinen väli menemättä ja sen jälkeen vielä väärään putkeen. Tästä jatkettiin loppuun asti 11 estettä nollalla, joten ihan hyvin saatiin kisat päätettyä.

Plussaa oli se, että taisi tulla vain tuo yksi rima alas koko päivänä. En niin tarkasti taas muista/ehtinyt näkemään, mutta ei ainakaan muistikuvia tippumisista. Plussaa myös se, että kolmannella radalla kontaktit toimi, vaikka kaksi ekaa menikin sikailuksi.

Miinusta tulee lähdöistä ja kahden ekan radan kontakteista. Pimu pelleili joka radalla lähdössä! AARGH! Nousi seisomaan/hilasi itseään eteenpäin/meni maahan/kyttäili esteitä ym. ärsyttävää. Kisatauko tulee siis nyt tosi tarpeeseen. Vielä eilen olin sitä mieltä, että en kisaa enää koko loppuvuonna, niin paljon ärsytti kontakti- ja lähtöpelleilyt, mutta eipä ne radat nyt enää ihan niin kauheilta tunnu.

On me tokoiltukin. Lauantaina oltiin Miikun kanssa jossainpäin Lempäälää hiekkakentällä treenaamassa. Pimu teki kaikki VOI-liikkeet läpi kahdessa osassa. Seuruuta vain pikkuisia pätkiä, liikkeestä istu ihan normisti, luoksetulo tosi ok ja metalli myöskin vauhdikas. Tehtiin myös norminouto Miikun puukapulalla ihan ok.

Tunnarissa tuli härdelliä Pimun selän takana kapuloiden viemisen aikaan, kun Miikun koirat karkasi autosta ja Jussi alkoi niitä sinne komentaa takaisin. Vähän siis kohtuutonta häiriötä, eikä Pimu sitten lähtenyt millään käskyllä kapuloille. Pidettiin pieni tauko kun Miikku kävi möyhentämässä koiransa ja yritettiin uudelleen. Sitten teki ihan superisti! Ruutuun kaarsi vasemmalta kuitenkin etureunan kautta, mutta ei mennyt lätkälle vaan oikeaan reunaan ja suoraan maahan. Kaukot tein ihan parin metrin päästä ja muuten ok paitsi seiso-istu, jota ei vieläkään osata kunnolla. Tein vielä ruutua erikseen niin, että löysi lätkän ja seisomisesta palkka.

VOI-likkeet tuntuu nyt olevan ihan hyvällä mallilla, joten melkein jo voisi toivoa ykköstä ensi sunnuntaina mikäli kisoihin päästään. Juoksuja edelleen odotellaan, joten saa nähdä miten käy. Pimu teki lauantaina vielä Jussin kanssa jotain haku/jälkisysteemejä Miikun maastoissa. Mäkin sain koittaa olla maalimiehenä ja sinnikkäästi se yritti vaan moneen kertaan naamioverkon läpi tunkeutua mun syliin ennen kuin älysi ottaa ilmaisurullan. Ehkä mä oon vähän liian mieluinen maalimies sille. :D Urpokin teki lauantaina ainakin jäljen.

Perjantaina treenailtiin SDP:llä melkein samalla köörillä. Meiltä mukana Urpo ja Minni, Miikulta Priima ja Pro. Urpo teki Jussin kanssa jotain aksajuttuja. Ainakin takaakiertoa, putkea ja keinun kolisuttamista. Mietittiin myös kontaktitreenin aloittamista, mutta eräs on tällä hetkellä niin vempula, että eihän se pysynyt puomilla 2on2off-asennossa mitenkään. Ehkä siis yritetään saada sitä ensin havaitsemaan missä sen jalat menee.

Minnikin siis treenasi pitkästä aikaa. Toinen oli kyllä niin hyvä ja pätevä, että ei sen kanssa paljoa tarvinnut tehdä. Kaikki onnasi, niin mitä sitä hinkkaamaan. Lauantaina kisoihin! :D

Mä pääsin koittamaan liitämistä myös Priiman kanssa. Tehtiin ihan helppoja pikku pätkiä sisältäen hyppyjä, putkia ja ihan vähän puomin kontaktia. Hyvin alkoi ja Prii tuli ihan mukavasti mun kanssa. Jossain välissä Miikku lähti "lastenhoidollisista syistä" käväisemään Ideaparkilla ja sillä aikaa Priille iski kova ikävä, eikä se enää suostunut tekemään mun kanssa juuri mitään, vaikka Miikku tuli takaisinkin. No, näitä treenejä varmaan jatketaan vielä, joten eiköhän se siitä jossain vaiheessa ala sujumaan paremmin.

perjantai 10. elokuuta 2012

Torstain valkut

Eilen valkkutreeneissä teemana oli rääkki. Pieniä sydämentykytyksiä koettiin jo lämppälenkillä, kun mentiin Pimun kanssa metsään ja kohdattiin kaksi hirveä. Pimu meni normaaliin tapaansa sen verran edellä etten koko ajan nähnyt sitä ja ihmettelin kun alkoi kuulua kauheaa ryskettä edessä päin. Kun pääsin lähemmäksi niin Pimu seisoi polulla vähän matkan päässä ja kaksi hirveä jolkottelee hiljalleen siitä poispäin. Onneksi se ei lähtenyt perään, vaan jäi ihmettelemään polulle. Metsälenkki jäi sitten siihen ja palattiin äkkiä takaisin.

Rääkkitreeni koostui kolmesta radasta, joihin kaikkiin tutustuttiin aluksi ja sitten arvottiin kuka menee minkäkin radan. Meille napsahti kolmosrata, joka oli hyvin tuoreessa muistissa, koska siihen oli tutustuttu viimeiseksi. Ensin kisamainen yritys, joka päästiin kolmella rimalla maaliin. Varsin hyvin siis. Sitten hinkkailtiin rimantiputuskohdat niin, että saatiin pysymään.

Seuraavaksi mentiin ykkösrata, ja sitä joutuikin hieman miettimään, että miten se menikään. Hyvin muistui mieleen ja sain mentyä koko radan oikein. Tai siis yritin mennä oikein, jotain härdelliä siellä tietty taas tapahtui. Toisella yrityksellä päästiin melkein loppuun asti nollalla, kunnes työnsin Pimun hypyn väärälle puolelle. 15 estettä kuitenkin virheittä, huisia! Viimeisiä kolmea estettä hinkattiinkin sitten jonkin aikaa, että sain Pimun menemään oikein ja vielä että rimakin pysyi.

Vielä kakkosrata, joka päästiin tosi hyvin maaliin. Ainoastaan yksi takaakierto epäonnistui ja siitä tuli ehkä kolme kieltoa, kun Pimu oli ihan sitä mieltä, että ei sinne kuulu mennä. :D Lähdin vaan joka kerta liian aikaisin niistosta pois ja Pimu reagoi siihen yllättävän hyvin. Hinkkaamalla saatiin tämäkin korjattua ja sekin auttoi, että sille sanoi kierrä-käskyn. Tällaisissa kohdissa tosiaan voisi avata sanaisen arkkunsa, vaikka hyppyesteitä en muuten käskytäkään.

Hyvät treenit oli. Kepit pääsääntöisesti oikein ja rimatkin pysyi kohtuullisesti. Ainoastaan parissa kohdassa tuli kilpajuoksua, mistä johtuen Pimu alkoi huutaa ja roiskia. Radoilla sai vääntää urakalla valsseja ja takaakiertoja. Niistoja tuli erityisesti treenattua. Näillä eväillä sunnuntaina Lietoon kisaamaan. Päätin, että seuraaviin agikisoihin mennään vasta sitten kun meillä on VOI1. :D Saa nähdä siis kisataanko enää koskaan.

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Mouhis-agsaa ja uusia kavereita

Pimun kanssa treenailtiin taas eilen illalla/yöllä Mouhiksella. Ekalla kierroksella päästiin aluksi vain neljä estettä kun Pimu ampui putken jälkeen mun perään, eikä noukkinut hyppyjä matkalla. Toisella yrityksellä saatiin korjattua ja päästiin kepeille, mutta jäätiin sitten hinkkaamaan tuota kohtaa, jossa se mokasi aluksi. Lelua vaan hyppyjen väliin, niin pääsin itse liikkumaan kunnolla, eikä tarvinnut törkkiä sitä pahemmin hypyille. Toisella kierroksella jatkettiin tästä, mutta sitten alkoi yksi rima ropista ja A:n kontaktikin meni sikailuksi. Pientä hinkkausta, niin lopulta saatiin mentyä 13 esteen pätkä ihan nätisti. Tassu näyttää muuten jo tosi hyvältä ja haava on melkeinpä ummessa. Hienosti siis on parantunut.

Urpo sai uusia "tyttöystäviä" kun Veera laumoineen vietti meillä pari yötä. 8-viikkoinen Savu-bc oli erityisesti Urpon mieleen, kuten myös Lilli-sheltti, jonka kanssa Urpo paini ahkerasti KLAGissakin. Melkoista showta nämä kolme veti ympäri pihaa ja myös sisällä. Savu oli niiiin pieni, mutta tosi reipas tapaus ja hienosti pysyi toisten mukana leikeissä. Pimukin oli Savun mielestä kovin kiinnostava, mutta tunne ei ylläripylläri ollut molemminpuoleinen. :D

tiistai 7. elokuuta 2012

Tokoa taas

Sunnuntaina Pimu sai huilailla koko päivän, itse sen sijaan käväisin piirinmestaruustokoja katselemassa. Kyllä harmitti, ettei päästy mukaan. VOIVOIssa tuli vain yksi tulos, joten palkinnoillekin olisi päässyt normisuorituksella. No, nyt meillä on taas kolme kisaa ilmottuna kun laitoin vielä 1.9. Hämeenkyröön ilmon. Siellä on ihku Kurtti-setä tuomaroimassa, joten jollei siellä onnaa niin ei sitten missään. Tosin voi olla, että juoksut vielä pilaa suuret suunnitelmat.

Eilen treenattiin Koirakoutsilla vaihteeksi ulkokentällä ja koutsina poikkeuksellisesti Annukka. Meitä oli vain kaksi paikalla, joten saatiin varsin yksilöllistä opastusta. Ensin katsottiin vähän seuraamista. Tehtiin ihan minimaalisia pätkiä ja muuten meni hyvin, mutta kun lähestyttiin ruutua tai toista koirakkoa, niin kontakti hävisi. Näitä sitten runsaalla palkalla erikseen. Tehtiin vielä sellaista, että Annukka piteli Pimua kiinni ja mä lähdin poispäin kutsuen samalla sitä seuraamaan.

Sitten ruutu, jonka koitin ihan kisamaisesti. Meni hienosti ruutuun, mutta kun löysi oikean paikan alkoi saman tien jalat notkua, joten käskin suoraan maahan. Loppukävely ihan ok, seuraamiseen tuli vaan kauhealla kaarroksella, joten tätä hinkkailtiin sitten erikseen.

Tehtiin vielä hyppynoutoa normikapulalla, joka muuten ihan ok, mutta palautusasento vino. Tätä korjailtiin sitten vielä erikseen ja alkoikin suoristua. Pitäisi vaan muistaa tehdä tällaisia pikkujuttuja, kuten perusasentoon tulemisia, joka päivä. Alkaa niin helposti herpaantua, jos vähänkin pitää taukoa treenaamisesta.

Urho vietti viikonlopun Jussin kanssa sukuloimassa, joten me tytöt saatiin rentoutua keskenämme. Eilen ne kävi myös hakutreeneissä ja sillä aikaa annoin isoille koirille luut pihalle. Sitten kun Urponaattori kotiutui, se rynni suoraan pihalle ja Minnin luulle, joten tästä tuli pieni selkkaus. Minni raivosi sille ihan tosissaan ja yritti pistää vastaan, joten kävin hakemassa Urhon niskaperseotteella pois. Jos Minni olisi terrieri tai joku muu "oikea" koira, niin varmasti olisi tullut Urpoon reikä tai toinenkin, sen verran tosissaan se puolusti luutaan. Muutenkaan Minni ei vieläkään sulata Urhoa ja yrittää pysytellä mahdollisimman kaukana. Onneksi Urho yleensä uskoo Minnin hurjaakin hurjempaa murinaa ja jättää sen rauhaan.

lauantai 4. elokuuta 2012

Viimeistelytreenit

...jotka olikin sitten turhat. :( Pimu alkoi juuri nostella etujalkaansa siihen malliin, että peruin huomiset tokokisat. Tosin olin juuri putsannut haavan ja laittanut Miikulta saatua ihmehunajavoidetta, että nostelu varmaan johtui siitä, mutta kipeä se selvästikin oli, joten parempi huilailla ihan kunnolla vielä huominen. Pöh ja pöh, varsinkin kun se oli eilen ja tänään muuten ihan normaali. Seuraava yritys sitten parin viikon päästä Pälkäneellä.

Ehdittiin tänään tehdä omassa pihassa viimeistelytreenit, eli kaikki liikkeet palkattuna läpi. Tai no seuraamista ei edelleenkään otettu kuin pari askelta kerrallaan. Liikkeestä istu meni ok. Ruutu oli vaikea, sillä matkan varrella oli tokohyppy valmiina hieman sivussa, mutta näkyvillä kuitenkin. Kuten vähän pelkäsinkin ekalla yrityksellä se rynni hypylle, hyppäsi sen ja jäi esteen taa seisomaan. Annoin uuden käskyn ja sillä löytyi ruutu, mutta seis-käskyllä suoraan maahan. Toisella yrityksellä lähti taas rynnimään hypylle, mutta huusin sen heti pois ja mentiin lähemmäksi ruutua, josta meni ok. Vielä otin kauempaa yhden toiston ja nyt meni suorilta ruutuun hyvin.

Hyppynouto meni huonosti. Ei nähnyt kapulaa (ai miten niin meillä on vähän pitkä nurtsi taas pihassa) ja etsiskeli jostain ihan vikapaikasta. Lopulta löysi kapulalle ja toi hyvin. Toinen toisto eri suuntaan ja sitten löytyi kapulakin heti, kun se oli vähän ylämäessä. Metalli tosi hienosti, joten palkkasin vauhdista kun palautti laukalla. Tunnari oli ihan superi! Luoksetulossa palkkasin stopin ja otin makuun erikseen. Ihan ok nekin. Kaukot tehtiin pikkumatkalta ja S-I-vaihdossa meni taas maahan. Sitä sitten hinkattiin vähän erikseen.

torstai 2. elokuuta 2012

Voihan tassu

Pimu palasi eilen hakutreeneistä kotiin haava tassussa. :( Hieman pelästyin kun Jussi soitti, että mitä tehdään kun Pimu oli palannut pistolta ontuen toista etujalkaa. Heti tuli mieleen, että se on varmasti ollut käärme! Onneksi ei ollut, vaan anturoiden välistä löytyi haava. Se oli ihan siisti eikä vuotanut, joten putsaillaan sitä ja tarkkaillaan ettei mene huonommaksi.

Samanlainen anturahaava Pimulla oli viime kesänäkin, mutta vähän eri välissä. Etsin vanhasta blogista, että silloin haava tuli torstaina ja seuraavana tiistaina oltiin jo tokokisoissa, joten sillä kertaa ainakin parani nopeasti. Nyt sitten arvotaan mitä tehdään sunnuntain tokojen suhteen. Sunnuntaina meillä olisi ollut myös Jänesniemen Elinan agitreenit, mutta ne peruin saman tien. Täytyy huomenna katsoa miltä tassu näyttää ja päättää sen perusteella mennäänkö tokoon vai ei.

Eilen oli harvinainen keskiviikko, sillä olin illan kotona, joten päätin vähän puuhastella Urhon kanssa omassa pihassa. Tehtiin kosketusalustaa ja sehän osaa ihan superisti. Meni jo monen metrin päästäkin alustalle ja tajuaa sihdata etutassun siihen. Tehtiin myös tolpan kiertämistä. Otin ensin vastapäivään ja olipahan takkuista. Ihmettelin, että mikä tässä mättää kun Jussi on kehunut, että Urho osaa tosi hyvin jo kiertää. No, syykin selvisi kun otettiin myötäpäivään kiertoa, eli Jussi on tehnyt vain toisin päin ja sehän onnistuikin jo tosi pätevästi. Otettiin sitten vielä sylkkäriä ja poispäinkäännöstä nami-imutuksella.

Urho on nyt tällä viikolla roikkunut aina välillä mukana "isojen" koirien lenkeillä. Ihan hyvin pysyy porukassa mukana, mutta ei se juurikaan tarpeitaan malta tehdä kun pitää ihmetellä kaikkea. Toisia koiria on tullut aika vähän vastaan ja niistä mennään varmuuden vuoksi namilla ohi. Jokaisen vastaantulevan ihmisen mukaan se on kyllä innoissaan lähdössä ja naapuruston lapset saa kunnon naamapesut jos ne erehtyy tulemaan koiria silittämään. Hieman pidättyväisempikin se siis tosiaan voisi olla. :D

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Tokot ja agit

Eilen käytiin Pimun kanssa taas Menkalan kentällä vetämässä pikku treenit. On vähän jäänyt treenisuunnitelma noudattamatta viime päivinä, joten vedin sit vähän kisamaisemman setin. Eka setti pikkuseuruita (max 2 askelta), norminouto, tunnari, liikkeestä istu ja metsku, jonka jälkeen kissanruokaa. Toisessa setissä luoksetulo, kaukot parista metristä ja ruutuun kissanruoka. Jussi oli mukana "liikkurina" hokemassa käskyjä ym. häröä.

Pikkuseuruut ihan ok ja hyvällä kontaktilla. Nouto myös vauhdikas ja hieno. Tunnarissa oli liikaa kierroksia ja rynni kapuloille niin, että yksi lennähti kauemmas. Malttoi kuitenkin sitten nuuskia kaikki läpi ja löysi oman. Tosi hienosti siis pystyi tekemään. Liikkeestä istuminen ilman virittelyä ja olkapääavulla ihan hienosti. Sitten vielä se metalli. PLÄÄÄH. Ekalla yrityksellä lähti innolla hakemaan, mutta jatkoikin matkaa ja meni kauempana olleelle oksalle pyörimään ja "etsiskeli" muka sieltä kapulaa. PÖH, ihan varmasti näki missä se oli, ei vaan halunnut hakea. Kutsuin pois ja tehtiin uudestaan eri suuntaan. Taas ohi kapulasta ja muka etsi sieltä jostain kauempaa. Sitten hermostuin ja karjaisin tiukasti, että nyt loppuu tollanen pelleily. Sitten tehtiin vielä yksi toisto ja johan onnasi. Laukalla mennen tullen ja otekin oli Pimuksi hyvä. Tästä superkissanruokabileet ja pienelle tauolle. Olin jo varma, että nyt sain raivoamisellani pilattua taas metskun, mutta sehän teki lopulta tosi hyvin, joten selkeästi yritti vaan kusettaa.

Sitten toiseen settiin. Luoksetulon teki Pimuksi oikein hyvin ja kaikki välit hillittyä laukkaa. Kaukot ihan superisti, ei varmasti tullut yhtään eteenpäin, vaude! Tosin olin vaan parin metrin päässä. Sitten ruutuun hieman ylipitkältä matkalta. Virittelyissä löysi heti ja alkoi katsella ruutuun. Juoksi lujaa, mutta kaartoi oikeaan reunaan ja jäi siihen. Jäin odottamaan korjaako itse ja korjasihan se, mutta meni jo seis-käskystä maahan. Tai kyllä mä melkein ehdin sanoa myös maahan, mutta täytynee kokeessa varmuudeksi sanoa nopeasti seismaahan. Käveleskelin sitten muutamaan kertaan edes takas ja sitten vein kissanruuat ruutuun. Tehtiin vielä loppuosuutta erikseen ja lähetin myös kerran ruutuun eri puolelta ja nyt meni suoraan oikeaan paikkaan josta vapautus.

Todellakin enemmänkin olisi voinut treenailla, mutta näillä mennään sunnuntain kokeeseen. Ei tässä oikein enää mitään ole tehtävissä, pientä kaukohinkkausta, sivulle tulemista ja oman tunnarikapulan etsimistä ajattelin harrastaa omassa pihassa, mutta ei muuta.

Illalla mentiin sitten vielä Pimun ekoihin Mouhis-treeneihin ikinä. Eihän sinne ajanutkaan kuin reilun vartin meiltä, joten tosi kohtuullinen treenimatka verrattuna normi puoleen tuntiin, mikä kestää esim. SDP:lle. Oon jotenkin aina ajatellut, että Mouhis on niin kaukana, mutta kerrankin jotain hyötyä asua Nokian perukoilla. :) Koutsina oli Marko ja rata 25 estettä, josta pessimistinä tutustuin kunnolla ekaan 15 esteeseen ja sehän riitti meille varsin hyvin.

Eka piti yrittää kisamaisesti koko rata, mutta juututtiin niin pahasti kepeille, että hinkattiin sitten sitä. Alun 10 estettä päästiin kyllä tosi hyvin ja Pimu piti yllärinä rimatkin ylhäällä. Okseri ainoastaan kosahti pari kertaa, kun siltä käännyttiin tiukasti takaisin tulosuuntaan. Kepeille tultiin avokulmaan ja olipahan sihtaamista, että sain sen ylipäätään tulemaan sinne päin eikä kaartavan vasemmalle ansahypylle.

Toisessa setissä sai valkata 5 esteen pätkän, jota hinkataan. Otin kepeiltä A:lle, koska ekalla kierroksella ei oltu päästy keppejä pidemmälle. Hinkattiin tätä pätkää moneen kertaan, mutta joka kerta sain tehtyä nollalla, wtf?? Ja siis ei edes rimoja, vaikka rynnin siellä miten sattuu Pimun edessä kun treenattiin persjättöä ja sylivekissäkin piti riman ylhäällä. Oho! Kepeillä layeroin keinun joka kerta ja rynnin seuraavalle hypylle tekemään valssia, mutta silti kepitti hienosti loppuun asti.

Vikalla kierroksella sitten kisamaisesti ekat 15 estettä. Taas päästiin ne 10 kunnes kosautettiin kepeille, tai tuli siellä okseri alas, mutta se nyt on vaan vielä niin vaikea, varsinkin jos joutuu kääntymään tiukasti. Kepeiltä jatkettin kuitenkin joten kuten räpeltämällä loppuun, kun olin vaan ihan myöhässä jatkosta.