Epistä ja viestiä

Lauantaina käväistiin Miikun kanssa katsastamassa agi.fi-halli episten merkeissä. Jussi osallistui ekaa kertaa Urholla mölleihin ja Pimulla kisaaviin. Maxi-möllien rimat oli 50cm, joten uskaltauduttiin ilmoittaa Urho maxeihin medien sijaan. Rata oli ihan perusmölli sisältäen puomin. Ainoastaan lopussa oli vähän tiukka paikka suoran putken jälkeen, kun moni ohjaaja yritti ehtiä putken jälkeen työntämään koiran seuraavalle hypylle ja jalkoihinhan ne sieltä putkesta tuli. "Pakotin" Miikun ja Jussin ohjaamaan koiransa putken toista puolta, ettei tule ylimääräisiä ruumiita, vaikka sillä ohjauksella joutui tekemään takanaleikkauksen hypylle.

Urho oli kyllä oikein pätevänä! Vieras paikka ei haitannut sitä yhtään ja hyvin pystyi keskittymään. Hieman tuli esteiden ohituksia kaarteessa, kun se jäi vaan jotenkin Jussin käteen ihan kiinni. Toisaalta Jussikin ehkä teki hieman turhaa haltuunottoa parissa kohdassa. Urho meni radan kaksi kertaa ja ekalla yrityksellä jumiutui siihen takanaleikkaukseen ja meni sitten hypyn väärin päin. Toisella yrityksellä tämä onnasi, mutta muuten ohitti sitten kolme hyppyä, joten siitäkin hyl. Puomi meni oikein hyvin molemmilla kerroilla ja hyvin irtosi putkiin. Pari rimaa vähän kolisi, mutta eipä tippunut yhtään, joten hyvä alku episuralle. Harmi, ettei saatu tulosta Urholle, sillä luokassa oli vain kolme osallistujaa. Miikku "joutui" sitten patsastelemaan ihan yksin palkintopallilla Priiman kanssa. :)

Kisaavien rata oli myös ihan kiva. Pimu meni myös kahteen kertaan, ekalla yrityksellä tehtiin kisamaisesti ja toisella palkattiin kontaktit, ne kun oli vähintääkin ilmavat ekalla kiekalla. Pimukin oli oikein pätevä! Ekalla yrityksellä jätti kepit kesken kun Jussi jäi liiaksi jälkeen ja kaksi rimaa tuli, joten tulokseksi 15. Maxeissa ei tullut kuin kaksi tulosta, joten Pimu pääsi palkinnoillekin! Toisella yrityksellä Jussi palkkasi kaikki kontaktit, joten hyl, mutta tämä rata selvitettiin muuten paremmin. Vain kaksi rimaa alas, eikä muita virheitä. Vähän vielä treeniä ja kokemusta Pimun ohjaamisesta Jussille, niin alkaa rimatkin pysymään paremmin.

Sunnuntaina viestiteltiin Miikun metsissä pitkästä aikaa. Ensin tehtiin Urholle ja Pimulle helpompi treeni ja molemmat juoksi vain kolme pätkää. Urho lähetettiin edellä ja Pimu perässä. Hyvin meni muuten, mutta viimeiselle osuudelle Pimu ei lähtenyt, vaan meidän piti Miikun kanssa vähän huudella sitä A-pisteelle. Huutelun jälkeen juoksi reippaasti.

Sitten varsinaiseen treeniin, eli Roihu, Priima ja Urho Jussin mukana metsään ja me jäätiin Miikun kanssa taas A-pisteelle. Tarkoituksena oli tehdä vähän vaikea treeni ja siinä kyllä onnistuttiin, sillä läskiksi meni Urhon ja Priiman osalta. Roihu oli porukasta ainoa pätevä ja juoksi kaikki 5 osuutta. Ensimmäiset kaksi osuutta meni vielä kaikilta hienosti järjestyksellä Roihu, Urho, Priima. Kolmannelle osuudelle Jussi lähetti Priiman Roihun jälkeen ja sepä ei sitten juossutkaan vaan kääntyi takaisin. Seuraavaksi yritti lähettää Urhoa, mutta sekään ei löytänyt perille, vaan tuli jonkin ajan päästä takaisin. Oli ilmeisesti vaan juossut polkua pitkin vähän vikasuuntaan. Sitten lähetettiin A-pisteeltä Roihu takaisin Jussin luo metsään ja Jussi yritti sitten sen perässä saada Urhoa ja Priimaa juoksemaan A-pisteelle. Jussi lähetti Roihun melkein heti takaisin A-pisteelle, Urhon heti Roihun perään ja Priiman Urhon perään, mutta molemmat oli taas tulleet takaisin. Roihu selviytytyi ainoana uskollisesti perille. Pölvästikaksikolle helpotettiin sitten reilusti tilannetta ja Jussi käveli niiden kanssa sen verran takaisin päin metsästä, että pääsi hämäävästä polusta ohi ja lähetti molemmat siitä A-pisteelle. Lisäksi Miikku piti sopivasti mölyä ja Roihuakin haukutettiin avuksi. Vihdoin ne sitten osasi tulla perille, tosin Priima tuli ennen Urhoa, joten mitä lie olivat vielä siellä metsässä säätäneet. Hyvin oli kyllä kaikilla muistissa mikä on homman nimi, todennäköisesti se polku oli vaan hämännyt liikaa.

Taas saikkua, vähän treeniä ja kisaamistakin

Ei päästykään kokeilemaan käytännössä miten lelupalkka toimii tokokisoissa. Pimu alkoi taas pari viikkoa sitten lirutella öisin allensa ja joutui uudelleen ab-kuurille. Tällä kertaa rakko myös ultrattiin ja otettiin pissanäyte neulalla rakosta. Ultrassa ei näkynyt mitään erikoista, mutta pissassa oli vähän bakteereja. Näyte vielä viljeltiin, jotta saatiin selvyys bakteerien laadusta. Tämän ab-kuurin pitäisi auttaa vaivaan, mutta hieman epäileväinen olen, joten saa nähdä miten käy kun kuuri loppuu. Pimusta otettiin myös verinäytteet, joissa kaikki oli ok.

Saikusta huolimatta ollaan vähän treenailtukin, mutta tokomotivaatio on aika kadoksissa, kun ei päästä kokeisiin. Urho on aksaillut ahkerasti ja vähän on myös sen kanssa tokoiltukin. Pieni on edelleenkin vaan niin pätevä.

Minni sen sijaan on päässyt Jussin kanssa kisaamaan ja kerran on treenattukin. Takkujen kisoissa 14.9. aloiteltiin koirakon kisauraa ihan kivasti, yliaikavitonen ja niukasti yliaikainen nolla. Vähän rohkeammin olisi pitänyt Minniä viedä radalla, niin olisi aikakin riittänyt.

Viime lauantaina vietettiin koko päivä piirinmestaruuksissa. Minni kisasi Jussin kanssa yksilöissä, mutta joukkueeseen vaihdettiin ohjaajaksi Einari kun Jussilla tuli selkä kipeäksi. Yksilöhyppäri oli ihan hullun vaikea ja aika utopistisen tiukka, mutta niin vain Minni oli niiden 15 koirakon joukossa, jotka tältä radalta saivat veivattua tuloksen. Yliaikaa tosin hirmuisesti ja keppien aloituksesta vitonen. Agiradalla ohjaaja alkoi hosua, joten sieltä kolmen kiellon kautta hyl eikä tulosta piirinmestaruustaistossa. Joukkuerata olikin jännää katsottavaa. Minni ei ollut koskaan ennen mennyt Einarin kanssa, mutta pienellä namilahjonnalla lähti reippaasti "vieraan" miehen mukaan. :) Radalla tuli kepeiltä vitonen ja lopussa mentiin yhdestä putkesta ohi ja Minni kiersi sitten samalla koko putken, mutta muuten meni oikein kivasti. Einarin yhden miehen show oli lopulta sen verran ylivoimainen näytös, että sillä irtosi joukkuepiirinmestaruusvoitto! Minnille toinen laatuaan. :)

Seuraavaksi pitäisi katsella Urholle epiksiä ja Minnille virallisia kisoja. Urhon pentueen luustokuvauksetkin on jo muutaman viikon päästä ja samalla kertaa kuvataan varmuuden vuoksi myös Pimun selkä.

Uusia keinoja

Viikonloppuna kokeilin jotain ihan uutta Pimun kanssa, eli lelupalkkaa tokossa! Ajatus lähti siitä, kun treenailin Urhon kanssa omassa pihassa tokojuttuja pelkän kämäsen narulelun voimin, enkä jaksanut lähteä kaivelemaan Pimun vuorolle sisältä nameja. Päätin, että samalla palkalla mennään, ja jos ei leiki niin saa olla leikkimättä, mutta joutuu silti tekemään.

Pimuhan innostui ihan huolella. Alkuun oli normityyliin erittäin lahna, ja teki ahdistuneessa mielentilassa, mutta rentoutui tosi äkkiä kun leikittiin. Lopulta se alkoi jopa haukkua! Tehtiin vain seuraamista, liikkeestä istumista, luoksetulon stoppeja ja kaukoja. Ihme kyllä lelu kelpasi palkaksi jopa kaukoihin. Tällä taktiikalla jatketaan nyt ainakin jonkin aikaa, sillä ilmoitin Pimun jo kokeisiinkin ja pakko kokeilla jotain ihan erilaista valmistautumista. Tosin saa nähdä mahtaako se edelleenkään suostua leikkimään muualla kuin omassa pihassa, mutta sitä nyt ainakin yritetään. Tavoitteena seuraavassa kokeessa voisi olla vaikka saada huomautus koiran liiallisesta riehuttamisesta kehässä. :)

Urponen kehittyy

Pikku-U on jostain syystä viime aikoina ollut niin pätevä ja hieno, että ansaitsee ihan oman kirjoituksen. Pakko myöntää, että mäkin alan vähitellen tykkäämään siitä, vaikka osaa se edelleen ärsyttäväkin olla. :) Ehkä voisin jopa kohta alkaa kutsua sitä vain Urhoksi Urpon sijaan, sen verran on aivoja tullut.

Ensinnäkin tiistaina Jussi oli menossa tuuraamaan mua Mouhijärvelle Pimun kanssa, joten Urholle piti keksiä jotain tekemistä. Päätin sitten vaan tokoilla omassa pihassa. Tehtiin ainakin pientä seuraamista, noutoa, luoksetuloa, kaukoja ja jääviä. Pieni oli niin pätevä! Se teki mm. liikkeestä maahanmenon ja seisomisen ihan kisamaisesti, vaikka treenattu on viimeksi varmaan joskus talvella. Luoksetulon teki myös ekaa kertaa ikinä ihan "oikeasti". No, törmäsihän se ja tökkäsi mua ikävästi haaroväliin kuonolla, mutta se tuli suoraan! Avon kaukot sujui myös ihan mallikkaasti ja 650g PK-kapulan nouto tosi siististi ilman mitään vempulointia ja pyörittelyä. Huippua! Ja se palkkaantui lelulla, mikä on niin hienoa. Siitä tulee vielä niin hieno tokoeläin ja niin paljon helpompi kuin Pimu. Harmi kun oma elämäntilanne ei nyt oikein mahdollista mihinkään säännölliseen ryhmään menemistä sen kanssa.

Pimu oli siis tiistaina Jussin kanssa Mouhiksella ja oli kuulemma mennyt sekin ihan pätevästi. Jonkin verran rimaa oli tullut, mutta se on ihan ymmärrettävää, kun sen kanssa pitää olla niin tarkka niiden kanssa, eikä Jussilla ole vielä paljoa kokemusta sen kanssa treenaamisesta. Pääasia, että mielentila pysyy hyvänä sekä koiralla että ohjaajalla.

Eilen mun kouluttamassa ryhmässä oli käynyt kato, joten Jussi tuli Urhon kanssa myös treenaamaan. He tekivät samaa rataa kuin muutkin (3-luokkalaiset) ja oikein hienosti meni. Rimat oli 40-45cm, eikä yhtään alas vaikka kovaa mentiin. U osaa kyllä hypätä niin paljon paremmin kuin Pimu ikinä. Todellinen luonnonlahjakkuus. Osaa jopa jo koota itsensä hypylle, jos tarvitsee kääntyä. Sujuvasti onnistui vastakäännökset ja niistot. Rytmityksissä oli vähän ohjaajalla parannettavaa, mutta muuten aivan loistavaa meininkiä. Kontakteista mentiin A ja puomi ilman vauhtia. Ylösmenot se otti joka kerta, mutta kyllä ne pitäisi treenata oikeastikin kuntoon ennen kuin niitä voi radalla ottaa. Kepit tehtiin kertaalleen kaikki 12 ja hyvällä tekniikalla se kyllä kauhoo matalana eteenpäin. Aloituksia pitää vielä treenata paljon eri kulmista, mutta hyvältä vaikuttaa.

Treeniä, saikkua, hoitoja ja synttärit!

Pimu-pieni täytti eilen 5 vuotta! Koira parhaassa iässä siis. :)

Pari päivää edellisen blogikirjoituksen jälkeen Pimpula jäi kiinni yöllisestä alleenkusemisesta, joten suuntasimme heti miten lääkäriin. Meiltä on koko kesän ajan löytynyt isompia ja pienempiä pissalänttejä aina välillä koirien nukkumapaikoilta, ja pääepäilty tähän asti on ollut Nelli. Isommat lammikot on tosin yleensä löytynyt Pimun nukkumasohvalta ja tällä kertaa oikea syyllinen jäikin rysän päältä kiinni. Pimun pissanäytteestä löytyi tulehdussoluja, joten saatiin ab-kuuri, vaikka oireet viittasikin enemmän steriloinnista johtuvaan virtsankarkailuun. Päätettiin syödä kuuri ja katsoa tilanne sen jälkeen uudelleen. Lirutuksia tuli vielä noin viikko kuurin alkamisesta, mutta sitten ne loppui kuin seinään, eikä vaiva ole enää palannut, joten taisi se sittenkin olla vaan tulehdus. Kontrollikäynnillä pissa oli puhdasta, mutta jatketaan kuitenkin tilanteen tarkkailemista.

Viime viikolla koko aktiivilauma (Pimu, Urho ja Minni) pääsi Turun koirafysiossa Tanjan käsittelyyn. Urho oli ekaa kertaa, mutta osasi lopulta olla melko nätisti. Pimu oli yllättävän hyvässä kunnossa ottaen huomioon Urhon aiheuttamat lukuisat törmäilyt. Minni oli myös ihan perusjuminen, ei mitään ihmeellistä. Urho oli saanut kaulansa ihan tuhannen juntturaan ja sitä hoidettiinkin sitten pitkään. Lukot saatiin lopulta auki, mutta hiki tuli sekä mulle että Tanjalle, kun yritettiin pitää kaikin voimin vastustelevaa Urhoa paikoillaan hoidon aikana. Kaulan käsittelyn jälkeen se onneksi rentoutui ja oli loppuajan ihan nätisti, jopa silmät kiinni välillä.

Minni ja Urho pääsi myös eläinlääkärille viime viikolla, kun molemmilta vanheni rokotukset. Minnin anaalirauhaset oli myös ihan tukossa ja ne tyhjennettiin samalla. Olipahan tiukassa ja paksua mönjää, ihan hävetti etten ole huomannut niiden vaivaavan. :( Urho painoi jo tasan 20kg! Kyllä se vähitellen alkaakin jo muistuttaa enemmän paimen- kuin vinttikoiraa, joten lihotuskuuri on näemmä alkanut tehota.

Vihdoin olen vähän ryhdistäytynyt myös Urhon tokon suhteen ja ollaan muutamaan kertaan jopa treenattu. Pieni on kyllä niin pätevä tokoeläin, että siitä voisi tulla vielä vaikka mitä. No ensi talvena sitten aloitetaan Miikun kanssa oikein tehotreenauskausi. Aksat on sujuneet Jussilta ja Urholta koko ajan vaan paremmin ja ne on jo huipputaitavia.

Pimun tokoilut junnaa vähän paikoillaan motivaationpuutteen takia. Pitäisi vaan saada itseään sen verran vielä niskasta kiinni loppuvuonna, että ilmoaisi sen johonkin kisoihin. Agilityt on myös nyt jäämässä pois mun osalta. Jussi treenaa Pimun kanssa loppuvuoden Mouhijärvellä ja kisaa sitten myös kunhan saavat yhteistyön pelaamaan. Minnikin pääsi pari viikkoa sitten vierailemaan Mouhistreeneissä Jussin kanssa ja teki tietty taas nollan. Piirinmestaruuksissa Jussi pääseekin sitten tositoimiin Minnin kanssa.