Tulipa koettua neljän kisastartin (samalla koiralla) päivä eilen Liedossa, eikä siitä jäänyt paljoakaan käteen. Hyllytettiin joka radalla, eikä ne olleet edes hyviä hyllyjä. Tuomareina Asko Jokinen ja Anne Viitanen.
Askolla alkoi ja päästiin neljä estettä ihan kivasti, mutta sitten varasti puomilta ja ampui väärään putkeen. Meni niin hermot tuosta varastamisesta, että mentiin suoraan pois.
Sitten Annea. Tällä radalla päästiin keinulle asti (7 estettä) taas ihan kivasti, mutta sitten varasti pikkuisen keinulta ja mulla meni pasmat sen verran sekaisin, että mölisin vaan jotain ihan mitä sattuu kun käskytin hypyn jälkeen kepeille. Pimu alkoi arpoa, ja valkkasi vierestä puomin, kun käskytys oli niin epäselvää. Tästä jatkettiin loppuun asti, mutta oltaisiin hyllytetty vielä väärään putkeen matkalla. Puomilla varasti, joten palautin tylysti takaisin ja sitten pysyi ihan hyvin.
Ja taas Askoa. Nyt ei päästy kuin kolme estettä kun kiirehdin keppien lähetyksessä ja meni kakkosvälistä ohi. Toinen yritys ok ja päästiinkin ihan kivasti rataa, eikä nyt varastettu kontakteillakaan. Putken jälkeen se vaan ampui niin pitkälle, etten saanut kääntymään hypylle ja tässä tuli sen verran härdelliä, että hyppäsi hypyn väärin päin.
Vielä Annen hyppäri. Alkoi taas hyvin, mutta ennen keppejä rima alas kun käskytin ja räpelsin myöhässä valssia juuri hypyn aikana. Sitten otin riskillä kepeillä sivuttaisetäisyyttä, joten jäi viimeinen väli menemättä ja sen jälkeen vielä väärään putkeen. Tästä jatkettiin loppuun asti 11 estettä nollalla, joten ihan hyvin saatiin kisat päätettyä.
Plussaa oli se, että taisi tulla vain tuo yksi rima alas koko päivänä. En niin tarkasti taas muista/ehtinyt näkemään, mutta ei ainakaan muistikuvia tippumisista. Plussaa myös se, että kolmannella radalla kontaktit toimi, vaikka kaksi ekaa menikin sikailuksi.
Miinusta tulee lähdöistä ja kahden ekan radan kontakteista. Pimu pelleili joka radalla lähdössä! AARGH! Nousi seisomaan/hilasi itseään eteenpäin/meni maahan/kyttäili esteitä ym. ärsyttävää. Kisatauko tulee siis nyt tosi tarpeeseen. Vielä eilen olin sitä mieltä, että en kisaa enää koko loppuvuonna, niin paljon ärsytti kontakti- ja lähtöpelleilyt, mutta eipä ne radat nyt enää ihan niin kauheilta tunnu.
On me tokoiltukin. Lauantaina oltiin Miikun kanssa jossainpäin Lempäälää hiekkakentällä treenaamassa. Pimu teki kaikki VOI-liikkeet läpi kahdessa osassa. Seuruuta vain pikkuisia pätkiä, liikkeestä istu ihan normisti, luoksetulo tosi ok ja metalli myöskin vauhdikas. Tehtiin myös norminouto Miikun puukapulalla ihan ok.
Tunnarissa tuli härdelliä Pimun selän takana kapuloiden viemisen aikaan, kun Miikun koirat karkasi autosta ja Jussi alkoi niitä sinne komentaa takaisin. Vähän siis kohtuutonta häiriötä, eikä Pimu sitten lähtenyt millään käskyllä kapuloille. Pidettiin pieni tauko kun Miikku kävi möyhentämässä koiransa ja yritettiin uudelleen. Sitten teki ihan superisti! Ruutuun kaarsi vasemmalta kuitenkin etureunan kautta, mutta ei mennyt lätkälle vaan oikeaan reunaan ja suoraan maahan. Kaukot tein ihan parin metrin päästä ja muuten ok paitsi seiso-istu, jota ei vieläkään osata kunnolla. Tein vielä ruutua erikseen niin, että löysi lätkän ja seisomisesta palkka.
VOI-likkeet tuntuu nyt olevan ihan hyvällä mallilla, joten melkein jo voisi toivoa ykköstä ensi sunnuntaina mikäli kisoihin päästään. Juoksuja edelleen odotellaan, joten saa nähdä miten käy. Pimu teki lauantaina vielä Jussin kanssa jotain haku/jälkisysteemejä Miikun maastoissa. Mäkin sain koittaa olla maalimiehenä ja sinnikkäästi se yritti vaan moneen kertaan naamioverkon läpi tunkeutua mun syliin ennen kuin älysi ottaa ilmaisurullan. Ehkä mä oon vähän liian mieluinen maalimies sille. :D Urpokin teki lauantaina ainakin jäljen.
Perjantaina treenailtiin SDP:llä melkein samalla köörillä. Meiltä mukana Urpo ja Minni, Miikulta Priima ja Pro. Urpo teki Jussin kanssa jotain aksajuttuja. Ainakin takaakiertoa, putkea ja keinun kolisuttamista. Mietittiin myös kontaktitreenin aloittamista, mutta eräs on tällä hetkellä niin vempula, että eihän se pysynyt puomilla 2on2off-asennossa mitenkään. Ehkä siis yritetään saada sitä ensin havaitsemaan missä sen jalat menee.
Minnikin siis treenasi pitkästä aikaa. Toinen oli kyllä niin hyvä ja pätevä, että ei sen kanssa paljoa tarvinnut tehdä. Kaikki onnasi, niin mitä sitä hinkkaamaan. Lauantaina kisoihin! :D
Mä pääsin koittamaan liitämistä myös Priiman kanssa. Tehtiin ihan helppoja pikku pätkiä sisältäen hyppyjä, putkia ja ihan vähän puomin kontaktia. Hyvin alkoi ja Prii tuli ihan mukavasti mun kanssa. Jossain välissä Miikku lähti "lastenhoidollisista syistä" käväisemään Ideaparkilla ja sillä aikaa Priille iski kova ikävä, eikä se enää suostunut tekemään mun kanssa juuri mitään, vaikka Miikku tuli takaisinkin. No, näitä treenejä varmaan jatketaan vielä, joten eiköhän se siitä jossain vaiheessa ala sujumaan paremmin.
maanantai 13. elokuuta 2012
perjantai 10. elokuuta 2012
Torstain valkut
Eilen valkkutreeneissä teemana oli rääkki. Pieniä sydämentykytyksiä koettiin jo lämppälenkillä, kun mentiin Pimun kanssa metsään ja kohdattiin kaksi hirveä. Pimu meni normaaliin tapaansa sen verran edellä etten koko ajan nähnyt sitä ja ihmettelin kun alkoi kuulua kauheaa ryskettä edessä päin. Kun pääsin lähemmäksi niin Pimu seisoi polulla vähän matkan päässä ja kaksi hirveä jolkottelee hiljalleen siitä poispäin. Onneksi se ei lähtenyt perään, vaan jäi ihmettelemään polulle. Metsälenkki jäi sitten siihen ja palattiin äkkiä takaisin.
Rääkkitreeni koostui kolmesta radasta, joihin kaikkiin tutustuttiin aluksi ja sitten arvottiin kuka menee minkäkin radan. Meille napsahti kolmosrata, joka oli hyvin tuoreessa muistissa, koska siihen oli tutustuttu viimeiseksi. Ensin kisamainen yritys, joka päästiin kolmella rimalla maaliin. Varsin hyvin siis. Sitten hinkkailtiin rimantiputuskohdat niin, että saatiin pysymään.
Seuraavaksi mentiin ykkösrata, ja sitä joutuikin hieman miettimään, että miten se menikään. Hyvin muistui mieleen ja sain mentyä koko radan oikein. Tai siis yritin mennä oikein, jotain härdelliä siellä tietty taas tapahtui. Toisella yrityksellä päästiin melkein loppuun asti nollalla, kunnes työnsin Pimun hypyn väärälle puolelle. 15 estettä kuitenkin virheittä, huisia! Viimeisiä kolmea estettä hinkattiinkin sitten jonkin aikaa, että sain Pimun menemään oikein ja vielä että rimakin pysyi.
Vielä kakkosrata, joka päästiin tosi hyvin maaliin. Ainoastaan yksi takaakierto epäonnistui ja siitä tuli ehkä kolme kieltoa, kun Pimu oli ihan sitä mieltä, että ei sinne kuulu mennä. :D Lähdin vaan joka kerta liian aikaisin niistosta pois ja Pimu reagoi siihen yllättävän hyvin. Hinkkaamalla saatiin tämäkin korjattua ja sekin auttoi, että sille sanoi kierrä-käskyn. Tällaisissa kohdissa tosiaan voisi avata sanaisen arkkunsa, vaikka hyppyesteitä en muuten käskytäkään.
Hyvät treenit oli. Kepit pääsääntöisesti oikein ja rimatkin pysyi kohtuullisesti. Ainoastaan parissa kohdassa tuli kilpajuoksua, mistä johtuen Pimu alkoi huutaa ja roiskia. Radoilla sai vääntää urakalla valsseja ja takaakiertoja. Niistoja tuli erityisesti treenattua. Näillä eväillä sunnuntaina Lietoon kisaamaan. Päätin, että seuraaviin agikisoihin mennään vasta sitten kun meillä on VOI1. :D Saa nähdä siis kisataanko enää koskaan.
Rääkkitreeni koostui kolmesta radasta, joihin kaikkiin tutustuttiin aluksi ja sitten arvottiin kuka menee minkäkin radan. Meille napsahti kolmosrata, joka oli hyvin tuoreessa muistissa, koska siihen oli tutustuttu viimeiseksi. Ensin kisamainen yritys, joka päästiin kolmella rimalla maaliin. Varsin hyvin siis. Sitten hinkkailtiin rimantiputuskohdat niin, että saatiin pysymään.
Seuraavaksi mentiin ykkösrata, ja sitä joutuikin hieman miettimään, että miten se menikään. Hyvin muistui mieleen ja sain mentyä koko radan oikein. Tai siis yritin mennä oikein, jotain härdelliä siellä tietty taas tapahtui. Toisella yrityksellä päästiin melkein loppuun asti nollalla, kunnes työnsin Pimun hypyn väärälle puolelle. 15 estettä kuitenkin virheittä, huisia! Viimeisiä kolmea estettä hinkattiinkin sitten jonkin aikaa, että sain Pimun menemään oikein ja vielä että rimakin pysyi.
Vielä kakkosrata, joka päästiin tosi hyvin maaliin. Ainoastaan yksi takaakierto epäonnistui ja siitä tuli ehkä kolme kieltoa, kun Pimu oli ihan sitä mieltä, että ei sinne kuulu mennä. :D Lähdin vaan joka kerta liian aikaisin niistosta pois ja Pimu reagoi siihen yllättävän hyvin. Hinkkaamalla saatiin tämäkin korjattua ja sekin auttoi, että sille sanoi kierrä-käskyn. Tällaisissa kohdissa tosiaan voisi avata sanaisen arkkunsa, vaikka hyppyesteitä en muuten käskytäkään.
Hyvät treenit oli. Kepit pääsääntöisesti oikein ja rimatkin pysyi kohtuullisesti. Ainoastaan parissa kohdassa tuli kilpajuoksua, mistä johtuen Pimu alkoi huutaa ja roiskia. Radoilla sai vääntää urakalla valsseja ja takaakiertoja. Niistoja tuli erityisesti treenattua. Näillä eväillä sunnuntaina Lietoon kisaamaan. Päätin, että seuraaviin agikisoihin mennään vasta sitten kun meillä on VOI1. :D Saa nähdä siis kisataanko enää koskaan.
keskiviikko 8. elokuuta 2012
Mouhis-agsaa ja uusia kavereita
Pimun kanssa treenailtiin taas eilen illalla/yöllä Mouhiksella. Ekalla kierroksella päästiin aluksi vain neljä estettä kun Pimu ampui putken jälkeen mun perään, eikä noukkinut hyppyjä matkalla. Toisella yrityksellä saatiin korjattua ja päästiin kepeille, mutta jäätiin sitten hinkkaamaan tuota kohtaa, jossa se mokasi aluksi. Lelua vaan hyppyjen väliin, niin pääsin itse liikkumaan kunnolla, eikä tarvinnut törkkiä sitä pahemmin hypyille. Toisella kierroksella jatkettiin tästä, mutta sitten alkoi yksi rima ropista ja A:n kontaktikin meni sikailuksi. Pientä hinkkausta, niin lopulta saatiin mentyä 13 esteen pätkä ihan nätisti. Tassu näyttää muuten jo tosi hyvältä ja haava on melkeinpä ummessa. Hienosti siis on parantunut.
Urpo sai uusia "tyttöystäviä" kun Veera laumoineen vietti meillä pari yötä. 8-viikkoinen Savu-bc oli erityisesti Urpon mieleen, kuten myös Lilli-sheltti, jonka kanssa Urpo paini ahkerasti KLAGissakin. Melkoista showta nämä kolme veti ympäri pihaa ja myös sisällä. Savu oli niiiin pieni, mutta tosi reipas tapaus ja hienosti pysyi toisten mukana leikeissä. Pimukin oli Savun mielestä kovin kiinnostava, mutta tunne ei ylläripylläri ollut molemminpuoleinen. :D
Urpo sai uusia "tyttöystäviä" kun Veera laumoineen vietti meillä pari yötä. 8-viikkoinen Savu-bc oli erityisesti Urpon mieleen, kuten myös Lilli-sheltti, jonka kanssa Urpo paini ahkerasti KLAGissakin. Melkoista showta nämä kolme veti ympäri pihaa ja myös sisällä. Savu oli niiiin pieni, mutta tosi reipas tapaus ja hienosti pysyi toisten mukana leikeissä. Pimukin oli Savun mielestä kovin kiinnostava, mutta tunne ei ylläripylläri ollut molemminpuoleinen. :D
tiistai 7. elokuuta 2012
Tokoa taas
Sunnuntaina Pimu sai huilailla koko päivän, itse sen sijaan käväisin piirinmestaruustokoja katselemassa. Kyllä harmitti, ettei päästy mukaan. VOIVOIssa tuli vain yksi tulos, joten palkinnoillekin olisi päässyt normisuorituksella. No, nyt meillä on taas kolme kisaa ilmottuna kun laitoin vielä 1.9. Hämeenkyröön ilmon. Siellä on ihku Kurtti-setä tuomaroimassa, joten jollei siellä onnaa niin ei sitten missään. Tosin voi olla, että juoksut vielä pilaa suuret suunnitelmat.
Eilen treenattiin Koirakoutsilla vaihteeksi ulkokentällä ja koutsina poikkeuksellisesti Annukka. Meitä oli vain kaksi paikalla, joten saatiin varsin yksilöllistä opastusta. Ensin katsottiin vähän seuraamista. Tehtiin ihan minimaalisia pätkiä ja muuten meni hyvin, mutta kun lähestyttiin ruutua tai toista koirakkoa, niin kontakti hävisi. Näitä sitten runsaalla palkalla erikseen. Tehtiin vielä sellaista, että Annukka piteli Pimua kiinni ja mä lähdin poispäin kutsuen samalla sitä seuraamaan.
Sitten ruutu, jonka koitin ihan kisamaisesti. Meni hienosti ruutuun, mutta kun löysi oikean paikan alkoi saman tien jalat notkua, joten käskin suoraan maahan. Loppukävely ihan ok, seuraamiseen tuli vaan kauhealla kaarroksella, joten tätä hinkkailtiin sitten erikseen.
Tehtiin vielä hyppynoutoa normikapulalla, joka muuten ihan ok, mutta palautusasento vino. Tätä korjailtiin sitten vielä erikseen ja alkoikin suoristua. Pitäisi vaan muistaa tehdä tällaisia pikkujuttuja, kuten perusasentoon tulemisia, joka päivä. Alkaa niin helposti herpaantua, jos vähänkin pitää taukoa treenaamisesta.
Urho vietti viikonlopun Jussin kanssa sukuloimassa, joten me tytöt saatiin rentoutua keskenämme. Eilen ne kävi myös hakutreeneissä ja sillä aikaa annoin isoille koirille luut pihalle. Sitten kun Urponaattori kotiutui, se rynni suoraan pihalle ja Minnin luulle, joten tästä tuli pieni selkkaus. Minni raivosi sille ihan tosissaan ja yritti pistää vastaan, joten kävin hakemassa Urhon niskaperseotteella pois. Jos Minni olisi terrieri tai joku muu "oikea" koira, niin varmasti olisi tullut Urpoon reikä tai toinenkin, sen verran tosissaan se puolusti luutaan. Muutenkaan Minni ei vieläkään sulata Urhoa ja yrittää pysytellä mahdollisimman kaukana. Onneksi Urho yleensä uskoo Minnin hurjaakin hurjempaa murinaa ja jättää sen rauhaan.
Eilen treenattiin Koirakoutsilla vaihteeksi ulkokentällä ja koutsina poikkeuksellisesti Annukka. Meitä oli vain kaksi paikalla, joten saatiin varsin yksilöllistä opastusta. Ensin katsottiin vähän seuraamista. Tehtiin ihan minimaalisia pätkiä ja muuten meni hyvin, mutta kun lähestyttiin ruutua tai toista koirakkoa, niin kontakti hävisi. Näitä sitten runsaalla palkalla erikseen. Tehtiin vielä sellaista, että Annukka piteli Pimua kiinni ja mä lähdin poispäin kutsuen samalla sitä seuraamaan.
Sitten ruutu, jonka koitin ihan kisamaisesti. Meni hienosti ruutuun, mutta kun löysi oikean paikan alkoi saman tien jalat notkua, joten käskin suoraan maahan. Loppukävely ihan ok, seuraamiseen tuli vaan kauhealla kaarroksella, joten tätä hinkkailtiin sitten erikseen.
Tehtiin vielä hyppynoutoa normikapulalla, joka muuten ihan ok, mutta palautusasento vino. Tätä korjailtiin sitten vielä erikseen ja alkoikin suoristua. Pitäisi vaan muistaa tehdä tällaisia pikkujuttuja, kuten perusasentoon tulemisia, joka päivä. Alkaa niin helposti herpaantua, jos vähänkin pitää taukoa treenaamisesta.
Urho vietti viikonlopun Jussin kanssa sukuloimassa, joten me tytöt saatiin rentoutua keskenämme. Eilen ne kävi myös hakutreeneissä ja sillä aikaa annoin isoille koirille luut pihalle. Sitten kun Urponaattori kotiutui, se rynni suoraan pihalle ja Minnin luulle, joten tästä tuli pieni selkkaus. Minni raivosi sille ihan tosissaan ja yritti pistää vastaan, joten kävin hakemassa Urhon niskaperseotteella pois. Jos Minni olisi terrieri tai joku muu "oikea" koira, niin varmasti olisi tullut Urpoon reikä tai toinenkin, sen verran tosissaan se puolusti luutaan. Muutenkaan Minni ei vieläkään sulata Urhoa ja yrittää pysytellä mahdollisimman kaukana. Onneksi Urho yleensä uskoo Minnin hurjaakin hurjempaa murinaa ja jättää sen rauhaan.
lauantai 4. elokuuta 2012
Viimeistelytreenit
...jotka olikin sitten turhat. :( Pimu alkoi juuri nostella etujalkaansa siihen malliin, että peruin huomiset tokokisat. Tosin olin juuri putsannut haavan ja laittanut Miikulta saatua ihmehunajavoidetta, että nostelu varmaan johtui siitä, mutta kipeä se selvästikin oli, joten parempi huilailla ihan kunnolla vielä huominen. Pöh ja pöh, varsinkin kun se oli eilen ja tänään muuten ihan normaali. Seuraava yritys sitten parin viikon päästä Pälkäneellä.
Ehdittiin tänään tehdä omassa pihassa viimeistelytreenit, eli kaikki liikkeet palkattuna läpi. Tai no seuraamista ei edelleenkään otettu kuin pari askelta kerrallaan. Liikkeestä istu meni ok. Ruutu oli vaikea, sillä matkan varrella oli tokohyppy valmiina hieman sivussa, mutta näkyvillä kuitenkin. Kuten vähän pelkäsinkin ekalla yrityksellä se rynni hypylle, hyppäsi sen ja jäi esteen taa seisomaan. Annoin uuden käskyn ja sillä löytyi ruutu, mutta seis-käskyllä suoraan maahan. Toisella yrityksellä lähti taas rynnimään hypylle, mutta huusin sen heti pois ja mentiin lähemmäksi ruutua, josta meni ok. Vielä otin kauempaa yhden toiston ja nyt meni suorilta ruutuun hyvin.
Hyppynouto meni huonosti. Ei nähnyt kapulaa (ai miten niin meillä on vähän pitkä nurtsi taas pihassa) ja etsiskeli jostain ihan vikapaikasta. Lopulta löysi kapulalle ja toi hyvin. Toinen toisto eri suuntaan ja sitten löytyi kapulakin heti, kun se oli vähän ylämäessä. Metalli tosi hienosti, joten palkkasin vauhdista kun palautti laukalla. Tunnari oli ihan superi! Luoksetulossa palkkasin stopin ja otin makuun erikseen. Ihan ok nekin. Kaukot tehtiin pikkumatkalta ja S-I-vaihdossa meni taas maahan. Sitä sitten hinkattiin vähän erikseen.
Ehdittiin tänään tehdä omassa pihassa viimeistelytreenit, eli kaikki liikkeet palkattuna läpi. Tai no seuraamista ei edelleenkään otettu kuin pari askelta kerrallaan. Liikkeestä istu meni ok. Ruutu oli vaikea, sillä matkan varrella oli tokohyppy valmiina hieman sivussa, mutta näkyvillä kuitenkin. Kuten vähän pelkäsinkin ekalla yrityksellä se rynni hypylle, hyppäsi sen ja jäi esteen taa seisomaan. Annoin uuden käskyn ja sillä löytyi ruutu, mutta seis-käskyllä suoraan maahan. Toisella yrityksellä lähti taas rynnimään hypylle, mutta huusin sen heti pois ja mentiin lähemmäksi ruutua, josta meni ok. Vielä otin kauempaa yhden toiston ja nyt meni suorilta ruutuun hyvin.
Hyppynouto meni huonosti. Ei nähnyt kapulaa (ai miten niin meillä on vähän pitkä nurtsi taas pihassa) ja etsiskeli jostain ihan vikapaikasta. Lopulta löysi kapulalle ja toi hyvin. Toinen toisto eri suuntaan ja sitten löytyi kapulakin heti, kun se oli vähän ylämäessä. Metalli tosi hienosti, joten palkkasin vauhdista kun palautti laukalla. Tunnari oli ihan superi! Luoksetulossa palkkasin stopin ja otin makuun erikseen. Ihan ok nekin. Kaukot tehtiin pikkumatkalta ja S-I-vaihdossa meni taas maahan. Sitä sitten hinkattiin vähän erikseen.
torstai 2. elokuuta 2012
Voihan tassu
Pimu palasi eilen hakutreeneistä kotiin haava tassussa. :( Hieman pelästyin kun Jussi soitti, että mitä tehdään kun Pimu oli palannut pistolta ontuen toista etujalkaa. Heti tuli mieleen, että se on varmasti ollut käärme! Onneksi ei ollut, vaan anturoiden välistä löytyi haava. Se oli ihan siisti eikä vuotanut, joten putsaillaan sitä ja tarkkaillaan ettei mene huonommaksi.
Samanlainen anturahaava Pimulla oli viime kesänäkin, mutta vähän eri välissä. Etsin vanhasta blogista, että silloin haava tuli torstaina ja seuraavana tiistaina oltiin jo tokokisoissa, joten sillä kertaa ainakin parani nopeasti. Nyt sitten arvotaan mitä tehdään sunnuntain tokojen suhteen. Sunnuntaina meillä olisi ollut myös Jänesniemen Elinan agitreenit, mutta ne peruin saman tien. Täytyy huomenna katsoa miltä tassu näyttää ja päättää sen perusteella mennäänkö tokoon vai ei.
Eilen oli harvinainen keskiviikko, sillä olin illan kotona, joten päätin vähän puuhastella Urhon kanssa omassa pihassa. Tehtiin kosketusalustaa ja sehän osaa ihan superisti. Meni jo monen metrin päästäkin alustalle ja tajuaa sihdata etutassun siihen. Tehtiin myös tolpan kiertämistä. Otin ensin vastapäivään ja olipahan takkuista. Ihmettelin, että mikä tässä mättää kun Jussi on kehunut, että Urho osaa tosi hyvin jo kiertää. No, syykin selvisi kun otettiin myötäpäivään kiertoa, eli Jussi on tehnyt vain toisin päin ja sehän onnistuikin jo tosi pätevästi. Otettiin sitten vielä sylkkäriä ja poispäinkäännöstä nami-imutuksella.
Urho on nyt tällä viikolla roikkunut aina välillä mukana "isojen" koirien lenkeillä. Ihan hyvin pysyy porukassa mukana, mutta ei se juurikaan tarpeitaan malta tehdä kun pitää ihmetellä kaikkea. Toisia koiria on tullut aika vähän vastaan ja niistä mennään varmuuden vuoksi namilla ohi. Jokaisen vastaantulevan ihmisen mukaan se on kyllä innoissaan lähdössä ja naapuruston lapset saa kunnon naamapesut jos ne erehtyy tulemaan koiria silittämään. Hieman pidättyväisempikin se siis tosiaan voisi olla. :D
Samanlainen anturahaava Pimulla oli viime kesänäkin, mutta vähän eri välissä. Etsin vanhasta blogista, että silloin haava tuli torstaina ja seuraavana tiistaina oltiin jo tokokisoissa, joten sillä kertaa ainakin parani nopeasti. Nyt sitten arvotaan mitä tehdään sunnuntain tokojen suhteen. Sunnuntaina meillä olisi ollut myös Jänesniemen Elinan agitreenit, mutta ne peruin saman tien. Täytyy huomenna katsoa miltä tassu näyttää ja päättää sen perusteella mennäänkö tokoon vai ei.
Eilen oli harvinainen keskiviikko, sillä olin illan kotona, joten päätin vähän puuhastella Urhon kanssa omassa pihassa. Tehtiin kosketusalustaa ja sehän osaa ihan superisti. Meni jo monen metrin päästäkin alustalle ja tajuaa sihdata etutassun siihen. Tehtiin myös tolpan kiertämistä. Otin ensin vastapäivään ja olipahan takkuista. Ihmettelin, että mikä tässä mättää kun Jussi on kehunut, että Urho osaa tosi hyvin jo kiertää. No, syykin selvisi kun otettiin myötäpäivään kiertoa, eli Jussi on tehnyt vain toisin päin ja sehän onnistuikin jo tosi pätevästi. Otettiin sitten vielä sylkkäriä ja poispäinkäännöstä nami-imutuksella.
Urho on nyt tällä viikolla roikkunut aina välillä mukana "isojen" koirien lenkeillä. Ihan hyvin pysyy porukassa mukana, mutta ei se juurikaan tarpeitaan malta tehdä kun pitää ihmetellä kaikkea. Toisia koiria on tullut aika vähän vastaan ja niistä mennään varmuuden vuoksi namilla ohi. Jokaisen vastaantulevan ihmisen mukaan se on kyllä innoissaan lähdössä ja naapuruston lapset saa kunnon naamapesut jos ne erehtyy tulemaan koiria silittämään. Hieman pidättyväisempikin se siis tosiaan voisi olla. :D
keskiviikko 1. elokuuta 2012
Tokot ja agit
Eilen käytiin Pimun kanssa taas Menkalan kentällä vetämässä pikku treenit. On vähän jäänyt treenisuunnitelma noudattamatta viime päivinä, joten vedin sit vähän kisamaisemman setin. Eka setti pikkuseuruita (max 2 askelta), norminouto, tunnari, liikkeestä istu ja metsku, jonka jälkeen kissanruokaa. Toisessa setissä luoksetulo, kaukot parista metristä ja ruutuun kissanruoka. Jussi oli mukana "liikkurina" hokemassa käskyjä ym. häröä.
Pikkuseuruut ihan ok ja hyvällä kontaktilla. Nouto myös vauhdikas ja hieno. Tunnarissa oli liikaa kierroksia ja rynni kapuloille niin, että yksi lennähti kauemmas. Malttoi kuitenkin sitten nuuskia kaikki läpi ja löysi oman. Tosi hienosti siis pystyi tekemään. Liikkeestä istuminen ilman virittelyä ja olkapääavulla ihan hienosti. Sitten vielä se metalli. PLÄÄÄH. Ekalla yrityksellä lähti innolla hakemaan, mutta jatkoikin matkaa ja meni kauempana olleelle oksalle pyörimään ja "etsiskeli" muka sieltä kapulaa. PÖH, ihan varmasti näki missä se oli, ei vaan halunnut hakea. Kutsuin pois ja tehtiin uudestaan eri suuntaan. Taas ohi kapulasta ja muka etsi sieltä jostain kauempaa. Sitten hermostuin ja karjaisin tiukasti, että nyt loppuu tollanen pelleily. Sitten tehtiin vielä yksi toisto ja johan onnasi. Laukalla mennen tullen ja otekin oli Pimuksi hyvä. Tästä superkissanruokabileet ja pienelle tauolle. Olin jo varma, että nyt sain raivoamisellani pilattua taas metskun, mutta sehän teki lopulta tosi hyvin, joten selkeästi yritti vaan kusettaa.
Sitten toiseen settiin. Luoksetulon teki Pimuksi oikein hyvin ja kaikki välit hillittyä laukkaa. Kaukot ihan superisti, ei varmasti tullut yhtään eteenpäin, vaude! Tosin olin vaan parin metrin päässä. Sitten ruutuun hieman ylipitkältä matkalta. Virittelyissä löysi heti ja alkoi katsella ruutuun. Juoksi lujaa, mutta kaartoi oikeaan reunaan ja jäi siihen. Jäin odottamaan korjaako itse ja korjasihan se, mutta meni jo seis-käskystä maahan. Tai kyllä mä melkein ehdin sanoa myös maahan, mutta täytynee kokeessa varmuudeksi sanoa nopeasti seismaahan. Käveleskelin sitten muutamaan kertaan edes takas ja sitten vein kissanruuat ruutuun. Tehtiin vielä loppuosuutta erikseen ja lähetin myös kerran ruutuun eri puolelta ja nyt meni suoraan oikeaan paikkaan josta vapautus.
Todellakin enemmänkin olisi voinut treenailla, mutta näillä mennään sunnuntain kokeeseen. Ei tässä oikein enää mitään ole tehtävissä, pientä kaukohinkkausta, sivulle tulemista ja oman tunnarikapulan etsimistä ajattelin harrastaa omassa pihassa, mutta ei muuta.
Illalla mentiin sitten vielä Pimun ekoihin Mouhis-treeneihin ikinä. Eihän sinne ajanutkaan kuin reilun vartin meiltä, joten tosi kohtuullinen treenimatka verrattuna normi puoleen tuntiin, mikä kestää esim. SDP:lle. Oon jotenkin aina ajatellut, että Mouhis on niin kaukana, mutta kerrankin jotain hyötyä asua Nokian perukoilla. :) Koutsina oli Marko ja rata 25 estettä, josta pessimistinä tutustuin kunnolla ekaan 15 esteeseen ja sehän riitti meille varsin hyvin.
Eka piti yrittää kisamaisesti koko rata, mutta juututtiin niin pahasti kepeille, että hinkattiin sitten sitä. Alun 10 estettä päästiin kyllä tosi hyvin ja Pimu piti yllärinä rimatkin ylhäällä. Okseri ainoastaan kosahti pari kertaa, kun siltä käännyttiin tiukasti takaisin tulosuuntaan. Kepeille tultiin avokulmaan ja olipahan sihtaamista, että sain sen ylipäätään tulemaan sinne päin eikä kaartavan vasemmalle ansahypylle.
Toisessa setissä sai valkata 5 esteen pätkän, jota hinkataan. Otin kepeiltä A:lle, koska ekalla kierroksella ei oltu päästy keppejä pidemmälle. Hinkattiin tätä pätkää moneen kertaan, mutta joka kerta sain tehtyä nollalla, wtf?? Ja siis ei edes rimoja, vaikka rynnin siellä miten sattuu Pimun edessä kun treenattiin persjättöä ja sylivekissäkin piti riman ylhäällä. Oho! Kepeillä layeroin keinun joka kerta ja rynnin seuraavalle hypylle tekemään valssia, mutta silti kepitti hienosti loppuun asti.
Vikalla kierroksella sitten kisamaisesti ekat 15 estettä. Taas päästiin ne 10 kunnes kosautettiin kepeille, tai tuli siellä okseri alas, mutta se nyt on vaan vielä niin vaikea, varsinkin jos joutuu kääntymään tiukasti. Kepeiltä jatkettin kuitenkin joten kuten räpeltämällä loppuun, kun olin vaan ihan myöhässä jatkosta.
Pikkuseuruut ihan ok ja hyvällä kontaktilla. Nouto myös vauhdikas ja hieno. Tunnarissa oli liikaa kierroksia ja rynni kapuloille niin, että yksi lennähti kauemmas. Malttoi kuitenkin sitten nuuskia kaikki läpi ja löysi oman. Tosi hienosti siis pystyi tekemään. Liikkeestä istuminen ilman virittelyä ja olkapääavulla ihan hienosti. Sitten vielä se metalli. PLÄÄÄH. Ekalla yrityksellä lähti innolla hakemaan, mutta jatkoikin matkaa ja meni kauempana olleelle oksalle pyörimään ja "etsiskeli" muka sieltä kapulaa. PÖH, ihan varmasti näki missä se oli, ei vaan halunnut hakea. Kutsuin pois ja tehtiin uudestaan eri suuntaan. Taas ohi kapulasta ja muka etsi sieltä jostain kauempaa. Sitten hermostuin ja karjaisin tiukasti, että nyt loppuu tollanen pelleily. Sitten tehtiin vielä yksi toisto ja johan onnasi. Laukalla mennen tullen ja otekin oli Pimuksi hyvä. Tästä superkissanruokabileet ja pienelle tauolle. Olin jo varma, että nyt sain raivoamisellani pilattua taas metskun, mutta sehän teki lopulta tosi hyvin, joten selkeästi yritti vaan kusettaa.
Sitten toiseen settiin. Luoksetulon teki Pimuksi oikein hyvin ja kaikki välit hillittyä laukkaa. Kaukot ihan superisti, ei varmasti tullut yhtään eteenpäin, vaude! Tosin olin vaan parin metrin päässä. Sitten ruutuun hieman ylipitkältä matkalta. Virittelyissä löysi heti ja alkoi katsella ruutuun. Juoksi lujaa, mutta kaartoi oikeaan reunaan ja jäi siihen. Jäin odottamaan korjaako itse ja korjasihan se, mutta meni jo seis-käskystä maahan. Tai kyllä mä melkein ehdin sanoa myös maahan, mutta täytynee kokeessa varmuudeksi sanoa nopeasti seismaahan. Käveleskelin sitten muutamaan kertaan edes takas ja sitten vein kissanruuat ruutuun. Tehtiin vielä loppuosuutta erikseen ja lähetin myös kerran ruutuun eri puolelta ja nyt meni suoraan oikeaan paikkaan josta vapautus.
Todellakin enemmänkin olisi voinut treenailla, mutta näillä mennään sunnuntain kokeeseen. Ei tässä oikein enää mitään ole tehtävissä, pientä kaukohinkkausta, sivulle tulemista ja oman tunnarikapulan etsimistä ajattelin harrastaa omassa pihassa, mutta ei muuta.
Illalla mentiin sitten vielä Pimun ekoihin Mouhis-treeneihin ikinä. Eihän sinne ajanutkaan kuin reilun vartin meiltä, joten tosi kohtuullinen treenimatka verrattuna normi puoleen tuntiin, mikä kestää esim. SDP:lle. Oon jotenkin aina ajatellut, että Mouhis on niin kaukana, mutta kerrankin jotain hyötyä asua Nokian perukoilla. :) Koutsina oli Marko ja rata 25 estettä, josta pessimistinä tutustuin kunnolla ekaan 15 esteeseen ja sehän riitti meille varsin hyvin.
Eka piti yrittää kisamaisesti koko rata, mutta juututtiin niin pahasti kepeille, että hinkattiin sitten sitä. Alun 10 estettä päästiin kyllä tosi hyvin ja Pimu piti yllärinä rimatkin ylhäällä. Okseri ainoastaan kosahti pari kertaa, kun siltä käännyttiin tiukasti takaisin tulosuuntaan. Kepeille tultiin avokulmaan ja olipahan sihtaamista, että sain sen ylipäätään tulemaan sinne päin eikä kaartavan vasemmalle ansahypylle.
Toisessa setissä sai valkata 5 esteen pätkän, jota hinkataan. Otin kepeiltä A:lle, koska ekalla kierroksella ei oltu päästy keppejä pidemmälle. Hinkattiin tätä pätkää moneen kertaan, mutta joka kerta sain tehtyä nollalla, wtf?? Ja siis ei edes rimoja, vaikka rynnin siellä miten sattuu Pimun edessä kun treenattiin persjättöä ja sylivekissäkin piti riman ylhäällä. Oho! Kepeillä layeroin keinun joka kerta ja rynnin seuraavalle hypylle tekemään valssia, mutta silti kepitti hienosti loppuun asti.
Vikalla kierroksella sitten kisamaisesti ekat 15 estettä. Taas päästiin ne 10 kunnes kosautettiin kepeille, tai tuli siellä okseri alas, mutta se nyt on vaan vielä niin vaikea, varsinkin jos joutuu kääntymään tiukasti. Kepeiltä jatkettin kuitenkin joten kuten räpeltämällä loppuun, kun olin vaan ihan myöhässä jatkosta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)