Pimu on jatkanut huilaamista, joten Urho ja Minni on päässeet taas tuurailemaan. Maanantaina käytiin Pimun kanssa Vethausissa kontrollissa ja haavat näytti sen verran hyvältä, että saatiin lupa palata normaaliin elämään pikku hiljaa. Lenkkejä on nyt pidennetty, mutta edelleen mennään vain hihnassa. Ensi viikolla ajattelin tehdä paluun tokotreeneihin ja seuraavalla viikolla sitten aloitellaan varovasti aksaa.
Keskiviikkona Urho oli taas mukana tallilla tuuraamassa Minniä mun kouluttamassa ryhmässä. Tein sen kanssa vain yhtä hyppyä ja kontaktitraineria. Kontakti oli kyllä melko pätevää taas, mutta vapautussanaa se ei vielä ole sisäistänyt vaan lähtee käden heilautuksella. Alettiin treenailla nyt sitäkin. Yhdellä hypyllä (rima 25cm) yritettiin saada Urhoa hakemaan esteitä itsenäisesti ilman ohjaajan päälle ryysäämistä. Olipahan vaikeeta. En tiedä saadaanko tuota koskaan mun taidoilla mihinkään kuntoon. Lelulle kyllä ampuu hienosti, mutta jos ei hypyn takana ole lelua näkyvissä, niin hypätään pää ohjaajaa kohti kenottaen ja usein ryysitään myös koko hypystä ohi kun saalistetaan juoksevaa ohjaajaa.
Torstaina Minni pääsi valkkutreeneihin tuuraamaan Pimua ja olipahan kivaa! Teemana oli rata ja treenattiin jossain agi.fi-lehdessä ollutta 24 esteen rataa, joka sisälsi mm. kepit neljä kertaa hankalista kulmista. Eka yritys tietty nollalla läpi ja sitten hinkkailtiin paria käännöstä vähän tiukemmiksi ja koitin kepeille vähän epämukavia ohjauksia ikuisten myöhässä olevien pakkovalssien sijaan. Toisella kierroksella taas koko homma nollalla läpi, vaikka tein kaikki kepeille menot pienellä riskillä. On se vaan niin helppoa kun on helppo koira. :)
Toivottavasti Minnin nollaputki jatkuu huomenna Vantaalla, jossa kisataan kaksi agirataa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti