Mulla oli lauantaina taas Minnin kanssa laatuaikaa, kun käväistiin Vantaalla Vuokkoset-areenalla kisaamassa pari starttia. Paikka oli kyllä erittäin kiva ja lenkkimaastot tosi mahtavat. Tuonne täytyy lähteä toistekin. Tuomarina mineillä taas Anne Savioja ja radat oli ihan mentävissä.
Ekalla radalla mietin pitkään miten ohjaan Minnin kepeille ja pieleenhän se sitten meni. Olisi pitänyt vaan vetää vauhdilla toiselle puolelle, kun torstain treeneissäkin se osasi sen niin hyvin, mutta menin sitten taas lähettämään avokulmaan seisomalla itse paikoillaan, kuten olisin Pimun ohjannut. Eihän Minni edelleenkään etene yhtään jos mä en liiku, joten tästä eka moka. Toinen moka sitten ihan perus takaakierto, jossa ei pitänyt olla mitään vaikeeta. Jotenkin Minni vaan änki itsensä mun selän takaa hypyn väärin päin. Loppuradalla testailin sitten mm. vastakäännöksiä ja niistoa ja onnasi erittäin hyvin. Puomin kontaktilla loikkasi törkeästi mun käden yli, joten tätä sitten hieman hinkattiin lämppäesteillä ratojen välissä.
Toisella radalla sitten päätin, että nolla tehdään vaikka väkisin. Muuten ihan perusrata, mutta A:n jälkeinen kuvio oli tosi hankala ellei voinut jättää koiraa A:lle. Riskillä oli siis pakko vetää ja jättää alastulokontakti herran haltuun. Minni meni oikein pätevästi koko radan ja toiseksi viimeisenä esteenä ollut puomikin otettiin sitten erityisen varman päälle. En ollut varma maalissa oliko A:lta tullut loikka vai ei, mutta nolla meille ilmestyi tulostaululle, joten riski kannatti tällä kertaa. Sijoitus tosin oli vasta 10./48 etenemällä 3,95m/s.
Ihan jees menoa siis taas Minniltä ja tosi hyvässä kunnossa se on pysynyt edelleen. :) Pakkojuottamista harrastetaan joka päivä ja vielä extra-paljon kisoissa/treeneissä. Lisäksi oon pitänyt sillä nyt paksua takkia back on track -verkkoloimen sijaan aina treeneissä/kisoissa, vaikka ei olisikaan pakkasta ja ratojen välissä tietty tehty edelleen kunnon pitkät lenkit ja pakkopissatus, että lähtee kuonat liikkeelle. Kevättä odotellaan, että saisi sheivata siltä tuon hormonipörrökarvan pois. Melkein jo hävettää kisata sen kanssa, kun se näyttää tosi lihavalta tuon joka suuntaan sojottavan pörrön kanssa. Oikeasti se on nyt laihimmassa kunnossa mitä se on ikinä ollut.
Urhon kanssa tokoiltiin perjantaina ensin pentukurssilla ja sen jälkeen taas Levekin vuorolla. Pentutokossa oli aiheena häiriöt ja ne todellakin oli Urholle hieman liikaa. Miikku kylvi kentän täyteen ruokakippoja ja leluja, joten arvata saattaa pystyikö Urho sen jälkeen tekemään enää mitään. Ei edes kyennyt leikkimään kunnolla. Ruoan vetovoima oli vaan niin valtava kun vielä kasvattajatäti kävi niitä kippoja jakelemassa, niin tottakai ne oli sen mielestä kaikki tarkoitettu pikku-Urholle. Kyllä se sitten vähän maahanmenoja pystyi tekemään sivummalla ja lopputunnista luoksetulon kippojen keskellä, mutta olipahan vaikeeta. Levekin vuorolla tehtiin muistaakseni perusasennon hinkkausta, hyppyä ja luoksetulo.
Tällä viikolla vihdoin Pimu pääsee myös tokoilemaan! Saa nähdä mitä se enää osaa. Tällä viikolla on myös vähän erilaista äksöniä kun hain eilen Miikulta Pron ja Priiman meille hoitoon. Urholla koitti siis onnenpäivät, kun sai leikkikavereita. Priiman päänmenoksi on kaavailtu aksatreenejä tälle viikolle, Pron tehtävä on toimia sohvakoirana ja näyttää söpöltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti