Painetta

Plääh. Ehdottomia koiraharrastuksen tähtihetkiä on paineistaa koira niin pahasti, että vaikutukset näkyy vielä seuraavanakin päivänä. :(

Torstaina kaikki oli vielä hyvin, kun treenattiin Pimun kanssa valkkutreeneissä tekniikkaa. Kellotettiin erilaisia ohjauksia ihan muutamalla esteellä ja tulokset oli ihan mielenkiintoisia. Selvisi mm. että jaakotukset oli vissiinkin joka kohdassa hitaampia kuin ihan vaan peruskääntö. Tosi outoa, oon luullut ihan toisin, mutta näköjään Pimu jarruttaa niin voimakkaasti jaakotukseen, että se hidastaa vaikka käännös olisikin tiukempi. Rimat pysyi ihan superisti, vain YKSI koko treenin aikana alas.

Perjantaina korkattiin Urhon tokoura. :) Oltiin siis Tamskin pentukurssilla, jonne ilmoittauduin jotta saataisiin kokemuksia ryhmätreenistä ja hyvää häiriötä. Ryhmässä oli pari mäyräkoiraa, göötti, nöffi ja rotikka, joten ihan mukava rotukirjo. Tehtiin luoksepäästävyyttä, kontaktitreeniä ja toisten koirien välistä pujottelua. Perus pentusettiä siis. Lisäksi tein itsekseni vähän kaukoja ja perusasentopönötystä. Urho oli kyllä melko super. Muista koirista ei otettu juuri mitään häiriötä ja se keskittyi oikein hyvin tekemään. Huippua!

Lauantaina sitten pilattiin kaikki. Treenailtiin SDP:llä agsaa ja laadin helpon mölli/ykkösradan, sillä Priimakin oli mukana. Laitoin radalle Pimua varten muurin ja okserin, joita siis oli tarkoitus hinkata. Tein Pimun kanssa radan pätkissä ja se tekikin kaiken muun täysin oikein ja piti rimat, paitsi se muuri ja okseri. Muuria hinkattiin ensin. Muutama kerta palkkailemalla ja alkoi sujua oikein kivasti. Tässä vaiheessa se pystyi vielä tekemään, mutta sitten tultiin okserille ja sanoin hieman liian pahasti sille takariman tiputuksesta. Yritettiin uudelleen ja sitten tekikin tosi hyvin, mutta kun seuraavan kerran taas rysäytti, niin jouduin sanomaan taas. Sen jälkeen se ei sitten enää pystynyt tekemään. :( Hipsutti esteelle ja pysähtyi sen eteen. Helpotettiin reilusti ja otin lopulta takarimankin pois, mutta silti hipsutti ja hyppäsi tosi varovasti. Plääh. Saatiin siis aikaan kunnon paineistus. :(

Priimakin oli mukana ja teki samaa rataa oikein pätevästi! Tehtiin pätkissä ja nyt alkoi jo olla kunnon tekemisen meininkiä ja koirakin oli ihan eri ilmeellä kuin ennen. Vauhtikin säilyi koko treenin ajan. Ilmeisesti se auttoi, että Priima oli meillä edellisen yön yökylässä (ekaa kertaa ikinä), sillä nyt se teki hommia mulle ihan eri lailla. Hyvä Priima! Yökyläily sujui oikein hyvin ja Pimu sai Priimasta uuden hyvän (ja varmaan ainoan) ystävän.

Agsasta sitten suoraan tallille, jossa Miikku meitä jo odotteli. Siellä Pimu taas pystyi tekemään ihan normaalisti tokoa, eli luulin jo, että okserilla paineistus olisi unohtunut. Tehtiin ruutua, merkkiä, ohjattua ja zetaa. Selkeästi ollaan siis siirrytty EVL-moodiin.

Sunnuntaina sitten epistelemään tallille. Oli tarkoitus mennä vain Minnin kanssa, mutta aamulla sain kuningasidean ottaa Pimu mukaan tekemään hyvän mielen agitreenit. Ilmoitin molemmat sekä mölli- että kisaavien radoille. Möllirata ei ollut ihan mikään maailman helpoin, joten siinäkin sai miettiä vähän ohjausta. Minni meni eka ja teki tietty taas nollan. Puomilla palkkasin reilusti nameilla.

Sitten Pimu, jonka ohjasin aika samalla tavalla kuin Minninkin, eli juoksentelin mahdollisimman paljon edellä. Ennen rataa se oli ihan normaali, mutta nousi lähdössä ja kävin palauttamassa istumaan. Ehkä tästä ja siitä lauantain okserihelvetistä johtuen se oli ihan paineessa koko radan ajan. :( Arpoi joka ikistä hyppyä, mutta muut esteet meni lujaa. Todella kauheeta katseltavaa ja jos en olisi heti keksinyt mistä johtuu, olisin jättänyt radan kesken. Palkkasin sekä puomin että A:n reilusti ja se tekikin ne tosi hyvin. Nollalla maaliin, mutta todella surkea suoritus.

Sitten vielä kisaavien radat. Minni taas ekana ja nyt mokattiin jo melkein alussa kun mun persjättö oli maailman epäonnistunein ja myöhässä ja Minni lähti ihan selän takaa hakemaan puomia kun piti mennä viereiselle A:lle. En tiedä tuliko tästä jo hyl, eli koskiko puomiin, mutta viimeisteltiin rata sitten vielä yhdellä väärällä putken suulla myöhemmin. Tosi hyvä vauhti kyllä oli, joten hieno rata muuten.

Pimun kanssa vähän vaihdoin ohjaustapoja ja yritin pysytellä enemmän takana, jos se auttaisi hyppyihin. Lähti taas tosi epävarmasti ja taisi jopa tiputtaa tokan riman. Putkella saatiin vauhti normaaliksi ja sen jälkeen hyllytettiinkin seuraavaan putkeen, jossa väärä pää. Palkkasin taas kaikki kontaktit ja loppurata meni ihan jees. Jonkin verran se edelleen arpoi hyppyjä, mutta mm. kepit meni sikalujaa. En siis usko, että arpominen olisi johtunut mistään lihasjumista vaan vika taisi olla ihan vaan korvien välissä. Varmuuden vuoksi Miikku lupasi kuitenkin hieroa Pimun tällä viikolla.

Huomenna on tällä erää viimeiset Mouhis-treenit, joten saa nähdä pystyykö Pimu tekemään siellä kunnolla. Näin pahasti en ole sitä kyllä saanut järkytettyä tosi pitkään aikaan. Olisinko sitten Urhon myötä alkanut huomaamatta komentaa Pimuakin turhan kovasti, Urpolle kun ei tunnu minkäänlainen huomatus menevän jakeluun. Tosi inhottavaa ja täytyy nyt vähän aikaa olla Pimulle oikein kiltti ja kiva.