tiistai 6. marraskuuta 2012

Maanantain korjaussarjaa

Tavoitteellisten treeneissä korjailtiin sunnuntain mokia. Tällä kertaa jaettiin kenttä ja porukka kahtia ja treenailtiin molemilla puolilla yhtä aikaa. Me oltiin Pimun kanssa narttuporukassa, joita oli vain kolme, joten hyvin ehdittiin tehdä kaikkea ja aikaa jäi ylikin.

Aloitettiin liikkeestä istumisella. Ensin tein kisamaisesti, jolloin jäi taas seisomaan. MURRR! Oli kuulemma taas niiannut ja lähtenyt tekemään istumista, mutta sitten oli kuitenkin noussut takas seisomaan. Vahvistelin sitten pelkästään käskystä istumista palkkailemalla ja hyvinhän se sitten osasi. Loppuun vielä toinen kisamainen suoritus, nyt todella liioitetulla olkapääavulla ja istui täpäkästi. Tällä sit mennään sunnuntain kisoissakin.

Sitten tunnari samoin kisamaisesti ja oma toinen oikealta kuin oli sunnuntainakin. Pimu teki (mun kriteereillä) täyden kympin tunnarin, joten vaikea sitä oli korjata. Lähti taas oikealta tarkistelemaan, merkkasi oman, kävi rivin läpi, palasi omalle ja toi sen. Häiriötäkin oli, sillä tehtiin se kentän toista puoliskoa kohti, jossa muut treenaili ja lisäksi Minna ja Lili seisoskeli ihan kapuloiden lähellä häiriönä. Agilityesteitäkin oli lähistöllä näköpiirissä.

Tehtiin vielä seuraamista siten, että Minna ja Lili käskytteli ja häiriköi. Riehutin lelulla aluksi, joten vire oli nyt ok, eikä ainakaan jätättänyt. Yritin palkkailla tiheästi ja heti kun tekee kunnolla. Pää kyllä pyöri vinhasti ja varsinkin puomin vieressä seuraamisesta ei tullut juuri mitään. Plääh. Lopuksi palkkasin ihan vaan siitä, että pysyi yhden askeleen verran kontaktissa.

Sitten paikallamakuu, joka meni ihan munille. Mä kun oon niin luottanut siihen, että tän se osaa, eikä ikinä nouse, niin nyt se sit nousi. :( Alku EVL-tyyliin ja hyvin odotti mun käskyä ja ekalla maihin. Ei oltu piilossa kuin ehkä pari minuuttia, kun kentältä huudettiin, että Pimu tekee jotain. Oli sit noussut seisomaan, haistellut jotain ja painunut takas maihin! WTF? Menin sitten vähän antamaan palautetta ja laitoin sen uudelleen maahan ja lähdin piiloon. Muut tuli jo tässä vaiheessa takaisin kehään, mutta mä pidin sitä vielä jonkin aikaa maissa ja tulin vasta sitten takaisin. Miksi just nyt tarvii tänkin hajota?

Tehtiin vielä toiset kierrokset yksilöliikkeitä ja mä tyydyin vaan hinkkailemaan kaukoja läheltä ja loppuun otin vielä jonkun kivan liikkeen, eli hyppynoudon. Suu aukes taas vähän liian ajoissa luovutuksessa, joten pikkuisen hinkattiin sitten kapulan pitämistä vielä.

Näillä näkymin mä en juurikaan ehdi treenailla itsekseni enää ennen sunnuntaita, joten näillä mennään. Lauantaina meillä alkaa Tamskin VOI/EVL-kurssi, joten siellä pääsee vielä todennäköisesti tekemään paikallamakuun ja jotain pientä viimeistelyä. Joka tapauksessa päätin, että en enää yritä saada tälle vuodelle lisää koepaikkoja. Jos ei näillä kahdella jäljellä olevalla kokeella tule ykköstä, niin sitten ei tule ja jatketaan ens vuonna.

Urho oli eilen taas rasittavaakin rasittavampi pikku-tuholainen. Tällä kertaa se oli pöllinyt keittiön tasolta sämpyläpussin ja vetänyt naamariin. En tajua miten se on edes ylettänyt siihen, mutta konstit on monet pienellä bc:llä. Loppuillan jätösten määrästä päätellen todennäköisesti muukin lauma on saanut osansa aarteesta. Täytyy vaan toivoa, ettei niillä ole ollut mitään kovin pahaa kinaa pussin jakamisesta. Urho kun ei tunnetusti ruokaansa kovin avuliaasti ole jakamassa.

Ei kommentteja: