keskiviikko 1. elokuuta 2012

Tokot ja agit

Eilen käytiin Pimun kanssa taas Menkalan kentällä vetämässä pikku treenit. On vähän jäänyt treenisuunnitelma noudattamatta viime päivinä, joten vedin sit vähän kisamaisemman setin. Eka setti pikkuseuruita (max 2 askelta), norminouto, tunnari, liikkeestä istu ja metsku, jonka jälkeen kissanruokaa. Toisessa setissä luoksetulo, kaukot parista metristä ja ruutuun kissanruoka. Jussi oli mukana "liikkurina" hokemassa käskyjä ym. häröä.

Pikkuseuruut ihan ok ja hyvällä kontaktilla. Nouto myös vauhdikas ja hieno. Tunnarissa oli liikaa kierroksia ja rynni kapuloille niin, että yksi lennähti kauemmas. Malttoi kuitenkin sitten nuuskia kaikki läpi ja löysi oman. Tosi hienosti siis pystyi tekemään. Liikkeestä istuminen ilman virittelyä ja olkapääavulla ihan hienosti. Sitten vielä se metalli. PLÄÄÄH. Ekalla yrityksellä lähti innolla hakemaan, mutta jatkoikin matkaa ja meni kauempana olleelle oksalle pyörimään ja "etsiskeli" muka sieltä kapulaa. PÖH, ihan varmasti näki missä se oli, ei vaan halunnut hakea. Kutsuin pois ja tehtiin uudestaan eri suuntaan. Taas ohi kapulasta ja muka etsi sieltä jostain kauempaa. Sitten hermostuin ja karjaisin tiukasti, että nyt loppuu tollanen pelleily. Sitten tehtiin vielä yksi toisto ja johan onnasi. Laukalla mennen tullen ja otekin oli Pimuksi hyvä. Tästä superkissanruokabileet ja pienelle tauolle. Olin jo varma, että nyt sain raivoamisellani pilattua taas metskun, mutta sehän teki lopulta tosi hyvin, joten selkeästi yritti vaan kusettaa.

Sitten toiseen settiin. Luoksetulon teki Pimuksi oikein hyvin ja kaikki välit hillittyä laukkaa. Kaukot ihan superisti, ei varmasti tullut yhtään eteenpäin, vaude! Tosin olin vaan parin metrin päässä. Sitten ruutuun hieman ylipitkältä matkalta. Virittelyissä löysi heti ja alkoi katsella ruutuun. Juoksi lujaa, mutta kaartoi oikeaan reunaan ja jäi siihen. Jäin odottamaan korjaako itse ja korjasihan se, mutta meni jo seis-käskystä maahan. Tai kyllä mä melkein ehdin sanoa myös maahan, mutta täytynee kokeessa varmuudeksi sanoa nopeasti seismaahan. Käveleskelin sitten muutamaan kertaan edes takas ja sitten vein kissanruuat ruutuun. Tehtiin vielä loppuosuutta erikseen ja lähetin myös kerran ruutuun eri puolelta ja nyt meni suoraan oikeaan paikkaan josta vapautus.

Todellakin enemmänkin olisi voinut treenailla, mutta näillä mennään sunnuntain kokeeseen. Ei tässä oikein enää mitään ole tehtävissä, pientä kaukohinkkausta, sivulle tulemista ja oman tunnarikapulan etsimistä ajattelin harrastaa omassa pihassa, mutta ei muuta.

Illalla mentiin sitten vielä Pimun ekoihin Mouhis-treeneihin ikinä. Eihän sinne ajanutkaan kuin reilun vartin meiltä, joten tosi kohtuullinen treenimatka verrattuna normi puoleen tuntiin, mikä kestää esim. SDP:lle. Oon jotenkin aina ajatellut, että Mouhis on niin kaukana, mutta kerrankin jotain hyötyä asua Nokian perukoilla. :) Koutsina oli Marko ja rata 25 estettä, josta pessimistinä tutustuin kunnolla ekaan 15 esteeseen ja sehän riitti meille varsin hyvin.

Eka piti yrittää kisamaisesti koko rata, mutta juututtiin niin pahasti kepeille, että hinkattiin sitten sitä. Alun 10 estettä päästiin kyllä tosi hyvin ja Pimu piti yllärinä rimatkin ylhäällä. Okseri ainoastaan kosahti pari kertaa, kun siltä käännyttiin tiukasti takaisin tulosuuntaan. Kepeille tultiin avokulmaan ja olipahan sihtaamista, että sain sen ylipäätään tulemaan sinne päin eikä kaartavan vasemmalle ansahypylle.

Toisessa setissä sai valkata 5 esteen pätkän, jota hinkataan. Otin kepeiltä A:lle, koska ekalla kierroksella ei oltu päästy keppejä pidemmälle. Hinkattiin tätä pätkää moneen kertaan, mutta joka kerta sain tehtyä nollalla, wtf?? Ja siis ei edes rimoja, vaikka rynnin siellä miten sattuu Pimun edessä kun treenattiin persjättöä ja sylivekissäkin piti riman ylhäällä. Oho! Kepeillä layeroin keinun joka kerta ja rynnin seuraavalle hypylle tekemään valssia, mutta silti kepitti hienosti loppuun asti.

Vikalla kierroksella sitten kisamaisesti ekat 15 estettä. Taas päästiin ne 10 kunnes kosautettiin kepeille, tai tuli siellä okseri alas, mutta se nyt on vaan vielä niin vaikea, varsinkin jos joutuu kääntymään tiukasti. Kepeiltä jatkettin kuitenkin joten kuten räpeltämällä loppuun, kun olin vaan ihan myöhässä jatkosta.

Ei kommentteja: